© Adobe Stock
Talvirenkaiden keliperusteinen käyttövelvollisuus päättyi maaliskuun lopussa. Huhtikuun alusta alkaen nastarenkaita on saanut käyttää talvisten ajokelien perusteella. Pääsiäiseen sidotusta nastarenkaiden käyttöajasta luovuttiin tieliikennelain uudistuksen yhteydessä. Tänään käynnistyvä Renkaat kelin mukaan -kampanja kehottaa välttämään nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä ja vaihtamaan kesärenkaisiin, kun se on kelien puolesta turvallista. Kampanjan allekirjoittajina toimivat Fintraffic, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.
Uudet talvirengassäännöt seurannassa
Kesäkuussa 2020 voimaan tulleessa tieliikennelaissa talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi ja nastarenkaiden käyttöaikaa rajoitettiin kevätkaudella. Talvirengasmääräykset uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Uudistuksella haluttiin lisätä autoilijoiden omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.
Tieliikennelain uudistuksen vaikutuksia talvi- ja kesärenkaiden käyttöön selvitettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa 2019–2021.
”Traficomin seurantatutkimuksen mukaan autoilijat ovat omaksuneet uudet talvirengassäännöt varsin hyvin. Suomessa on totuttu vaihtamaan renkaat syksyllä ensisijaisesti kelin, eikä kalenterin mukaan. Sen sijaan keväällä nastarenkaita käytetään erityisesti eteläisessä Suomessa yleensä pidempään kuin se olisi kelien puolesta tarpeen”, ylitarkastaja Sofia Johansson liikenne- ja viestintäministeriöstä huomauttaa.
Kitkarenkailla joustavuutta renkaanvaihtoon
Nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu niiden haittavaikutusten vähentämiseksi. Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden käyttöä ei ole rajoitettu, joten ne tuovat tarvittavaa joustoa renkaanvaihdon ajoitukseen ja parantavat näin rengaspalvelujen saatavuutta kevät- ja syyssesongeissa.
Monilla on tapana lykätä renkaanvaihtoa varmuuden vuoksi pitkälle kevääseen. ”Tämä on ymmärrettävää, sillä huhtikuussa nopeatkin sää- ja kelivaihtelut ovat mahdollisia. Esimerkiksi viime keväänä kelivaroituksia annettiin vielä huhtikuun lopussa Etelä-Suomea myöten. Toisaalta pitäisi ajatella myös nastarenkaiden tarpeettomasta käytöstä aiheutuvia haittoja”, Fintrafficin yksikön päällikkö Mika Jaatinen pohtii.
Pidempää matkantekoa kannattaa suunnitella etukäteen seuraamalla keli- ja liikennetilannetta. Ajokelit, tieliikenteen häiriöt ja vaikkapa liikennemäärät voit katsoa kätevästi Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta.
Nastarenkaat tuottavat runsaasti katupölyä
Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Liikennevirta ja tuuli nostavat keväisin talven aikana kertyneen pölyn ilmaan kuivilta kaduilta. Tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat huomattavasti vähemmän katupölyä kuin nastarenkaat.
Nastarenkaiden käytön vaikutusta katupölypäästöihin arvioitiin viime vuonna päättyneessä KALPA3-tutkimushankkeessa. ”Mallinnuksemme mukaan esimerkiksi Helsingin Mäkelänkadulla hengitettävien hiukkasten (PM10) kokonaispitoisuus vähenisi kevätkaudella noin viidenneksellä, jos nastarenkaita olisi talviliikenteessä vain 30 prosenttia nykyisen 75–80 prosentin sijaan”, tutkija Sami Kulovuori Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Katupölykausi alkoi pääkaupunkiseudulla jo maaliskuun puolivälissä, jolloin pölypitoisuudet olivat ajoittain yli kymmenkertaisia normaaliin verrattuna. ”Tilanne helpottuu sitä mukaa kun katuja ja jalkakäytäviä saadaan puhdistettua. Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä silmien ja kurkun kutinaa. Lisäksi se pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita”, ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski HSY:stä sanoo.
Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatutilannetta voit seurata reaaliaikaisesti HSY:n nettisivuilta. Ilmanlaatukartalta voit myös tarkistaa, miten ilmanlaatu muuttuu lähituntien aikana valitsemassasi kohteessa.
Lisää tietoisuutta rengasvalintojen vaikutuksista
Renkaat kelin mukaan -kampanja linkittyy kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan, joka sisältää toimia päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseksi. Yksi ilmansuojeluohjelman toimenpiteistä on lisätä tietoisuutta siitä, miten turvallisuuden ja ilmanlaadun kannalta parhaimmilla rengasvalinnoilla voidaan vähentää katupölyn aiheuttamia terveyshaittoja.
Uusiin rengasmääräyksiin liittyvässä viranomaisviestinnässä on aiemmin painotettu lähinnä liikenneturvallisuutta. ”Tällä kampanjalla haluamme kiinnittää huomiota myös rengasvalintojen ympäristövaikutuksiin, erityisesti ilmanlaatuun näin keväällä”, ilmansuojeluohjelman koordinoinnista vastaava erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä toteaa.
Renkaat kelin mukaan -hankkeessa tullaan jatkossa arvioimaan tarkemmin talvirengasvalintojen vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen, hiukkas- ja melupäästöihin sekä tiestön kuntoon ja ylläpitoon tuoreimman tutkimustiedon valossa yhdessä keskeisten asiantuntijatahojen kanssa.
Käyttäjäkokemuksia kitkarenkaisiin siirtymisestä
”Kesä- ja talvirenkaiden välisessä valinnassa kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta, mutta nasta- ja kitkarenkaiden välillä erot tulevat näkyviin lähinnä ympäristövaikutuksissa. Rengasvalinnat tehdään kuitenkin usein tunteella ja osin pinttyneiden uskomusten pohjalta”, viestintäkonsultti Jouko Lahti kuvailee kampanjoinnin haasteita ja lähestymistapaa.
Helsingin kaupungin keväällä 2021 teettämän kuluttajakyselyn mukaan lähes kaikki kitkarenkaiden käyttäjät aikovat hankkia kitkarenkaat myös seuraaviksi talvirenkaiksi. Nastarenkaiden käyttäjistä osa on siirtymässä kitkarenkaisiin ja joka kolmas empii vielä tulevaa rengasvalintaansa.
”Suurimpana esteenä rengastyypin vaihtamiselle lienee omakohtaisen kokemuksen puute toisesta rengastyypistä. Renkaat kelin mukaan -rengasportaalissa voit testata talvirengasvalitsinta omien painotusten pohjalta. Siellä voit kertoa myös kokemuksia siirtymisestä nastoista kitkoihin ja rohkaista näin empijöitä omissa pohdinnoissaan”, Lahti vinkkaa.
Keskeiset henkilöautojen rengasmääräykset (TLL 104–106 §)
Kesärenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 mm. Urasyvyydeltään vähintään 3,0 mm:n talvirenkaita on käytettävä marras–maaliskuun aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää muunakin aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää sekä esimerkiksi ajoneuvon huoltoon liittyvissä tilapäisissä siirroissa.
Lisätietoja
- Viestintäpäällikkö Outi Huhtala, Fintraffic, p. 050 571 6299, etunimi.sukunimi@fintraffic.fi
- Ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski, HSY, p. 050 363 0220, etunimi.sukunimi@hsy.fi
- Ylitarkastaja Sofia Johansson, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 090, etunimi.sukunimigov.fi
- Tutkija Sami Kulovuori, Suomen ympäristökeskus, p. 050 475 2219, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erityisasiantuntija Katja Ohtonen, ympäristöministeriö, p. 050 301 3368, etunimi.sukunimi@gov.fi
- Viestintäkonsultti Jouko Lahti, J Lahti Interaction, p. 050 592 4240, etunimi.sukunimi@renkaatkelinmukaan.fi
Linkkejä
Tietolähteet