FM Pekka Punttila väittelee 5.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa aiheesta "Ant community structure in successional mosaics of boreal forests". Väitöstilaisuus on etäväitös, jota voi seurata etäyhteydellä.
Kuollut puu on yksi monimuotoisuuden kannalta tärkeimmistä metsien rakennepiirteistä. Monien muiden muurahaislajien tavoin myös kekomuurahaiset perustavat uudet pesänsä kuolleisiin puihin. Kuva Pekka Punttila.
Kehitettäessä ekologisesti kestäviä metsätalouskäytäntöjä keskeistä monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on ymmärtää, kuinka luonnonmetsän sukkessiodynamiikka ja maisemarakenne eroavat metsätalouden määräämästä dynamiikasta ja rakenteesta ja kuinka nämä muutokset vaikuttavat lajistoon.
Pekka Punttila
Vanhempi tutkija Pekka Punttila testasi muurahaisyhteisöjen rakenteen sukkessioon liittyviä hypoteeseja eri ikäisten ja kokoisten metsiköiden muodostamassa sukkessiomosaiikissa kuoppapyydys- ja pesäkartoitusaineistojen avulla pääasiassa Etelä-Suomessa. Työssä arvioitiin metsätalouden vaikutusta vanhojen metsien pirstoutumisen sekä metsien ikärakenteen muutosten kautta havumetsävyöhykkeen avainlajien, territoriaalisten kusiaisten eli kekomuurahaislajien (Formica rufa -ryhmä) esiintymiseen sekä niiden ekosysteemivaikutusten – ns. kekomuurahaisvaikutuksen – voimakkuuden vaihteluun. Kusiaisia pidetään havumetsävyöhykkeen avainlajeja siksi, että ne vaikuttavat voimakkaasti suureen joukkoon muuta metsälajistoa sekä metsäekosysteemin toimintaan.
Työssä havaittiin vanhojen metsien vähälajisia muurahaisyhteisöjä dominoivien suurten kekomuurahaiskolonioiden usein tuhoutuvan voimakkaiden häiriöiden kuten laajojen avohakkuiden jälkeen. Hakkuun jälkeisessä sukkessiossa muurahaisyhteisön kehitykseen näyttivät vaikuttavan lajien pesänperustamisstrategiat ja lajien väliset suhteet, erityisesti kilpailu ja orjuuttaminen.
Kekomuurahaisryhmän lajien esiintyminen oli pääpiirteissään tässä tutkimuksessa kehitettyjen, lajien sosiaaliseen strategiaan perustuvien hypoteesien mukaista. Tulokset viittaavat siihen, että metsien häiriödynamiikan ja maisemarakenteen muutokset – olivat ne sitten luontaisia tai ihmisen aiheuttamia – voivat johtaa huomattaviin muutoksiin kekomuurahaisten työläistiheyksissä ja siten edelleen kekomuurahaisvaikutuksen voimakkuudessa metsäekosysteemeissä. Kekomuurahaisyhteisö voi muuttua monogyynisten (yksikuningattaristen) lajien dominoivasta yhteisöstä polygyynisten (monikuningattaristen) lajien dominoivaksi tai päin vastoin riippuen siitä, millaista sosiaalista strategiaa kulloinkin vallitseva häiriödynamiikka ja maisemarakenne suosii. Tästä seuraavien työläistiheyksien muutosten osoitettiin olevan huomattavasti suurempia kuin pelkkien perinteisesti tarkasteltujen pesätiheysmuutosten perusteella voitaisiin arvioida. Näillä muutoksilla voi olla huomattavan suuria vaikutuksia metsäekosysteemin toimintaan.
Lisätietoa
Vanhempi tutkija Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 523, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
FM Pekka Punttila väittelee 5.6.2020 kello 12.00–14.00 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa aiheesta "Ant community structure in successional mosaics of boreal forests". Vastaväittäjänä toimii Dr. Therese Löfroth (SLU, Umeå, Sweden) ja kustoksena on prof. Liselotte Sundström. Väitöstilaisuuden kielenä on englanti.