Visualisoi, twiittaa ja tee video. Älä unohda häshtagiä. Rakenna somepresenssiäsi, liikuta tiedolla ja harjoittele hissipuhe peilin edessä. Pyri vaihtoehdoksi Eskolle!
Tutkija läkähtyy yhteiskunnallisesti vaikuttavan tieteen popularisoinnin vaatimuksista yhtä varmasti kuin hellekesästä, jossa sinilevät estävät uimisen. Popularisointi on kuitenkin tärkeää, jotta tutkimustieto saataisiin päätöksentekijöille nopeasti. Sinilevät tarjoavat tästäkin hyvän esimerkin SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttilan muodossa. Knuuttilan viimekesäiset havainnolliset ja palkitut twiitit sinileväkatastrofin syistä ja seurauksista vaikuttivat varmasti osaltaan siihen, että hallitus päätti lisätä vesiensuojeluun panostamista – Sen lisäksi, että twiitit auttoivat vanhempia mökkirannalla selittämään lapsille uimakiellon syitä.
On selvää, että tutkijoiden aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on tärkeä tapa tehdä päätöksenteosta parempaa. Mutta ei pidä unohtaa, että on myös toinen tärkeä tapa, jossa tutkijat ovat vieläpä huippuosaajia: vaikuttavien tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen osana tutkimusmenetelmää oli lähtökohtana pian päättyvässä Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa Biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut ja ympäristöoikeudenmukaisuus osana maakuntakaavoitusta (BRO) .
Hankkeemme yhtenä tavoitteena oli etsiä keinoja sille, että ympäristöön liittyvä päätöksenteko koettaisiin reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Lisäksi etsimme tapoja, joilla voitaisiin edistää kansalaisten osallistumista maakuntakaavoitukseen. Tavoitteisiin pyrimme tutkijoiden ja kaavoittajien vuoropuhelun avulla. Tutkimusmenetelmäksi valitsimme niin kutsutun toimintatutkimuksen. Tutkimuksessa me tutkijat ja tutkittavat etsimme yhdessä ratkaisuja ympäristöoikeudenmukaisuuden haasteisiin kaavoituksessa keskusteluin ja muun muassa kehittämällä yleisötilaisuuksia ja nuorisovaltuustojen osallistamista.
Asioita pohdittiin yhdessä työpajoissa, kuukausipalavereissa ja puhelinkeskusteluissa. Pohdinnat selkeyttivät sekä tutkijoiden että kaavoittajien käsityksiä ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksista soveltaa sitä käytäntöön kaavoitustyössä. Esimerkiksi osana Kymenlaakson maakuntakaavoitusta päädyttiin kuuntelemaan nuoria monessa kaavoituksen vaiheessa. Tutkimuksemme tulokset julkaistiin Sustainability-lehdessä. Ne osoittavat, että etenkin monitulkintaisen ja kriittistä arvopohdintaa edellyttävän tutkimustiedon, kuten ympäristöoikeudenmukaisuuden, tulkinnassa tutkijoiden ja suunnittelijoiden vuoropuhelun avulla voidaan tukea uuden oppimista ja uusien käytäntöjen kehittämistä suunnitteluun.
Tutkijoiden tehtävänä vuoropuhelussa on ylläpitää avointa ja luottamuksellista dialogia ja tuoda esille tutkimuksellista ymmärrystä. Tärkeää on, että keskustelun osapuolet jakavat yhteisen tiedollisen ymmärryksen käsiteltävästä aiheesta ennen kuin tarjotaan ratkaisuja. Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tarkastella omia näkemyksiään avoimesti yhdessä tutkijoiden kanssa ja kokeilla uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja. On tärkeää, että tutkijat tuottavat tutkimustuloksia sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Sekä taitava tieteen popularisointi että tiedon hyödyntämisen sisällyttäminen jo itse tutkimusprosessiin, kuten toimintatutkimuksessamme, voivat olla avaintekijöitä parempaan päätöksentekoon.
Vaikuttavan tieteen tutkimusmatkalla aiomme katsoa seuraavaksi ajassa taaksepäin. Uudessa hankkeessamme ”Tutkittu ympäristötieto maakuntakaavoituksessa (TUUMA)” pyrimme selvittämään erityisesti sitä, miten ympäristötieto on välittynyt maakuntakaavoitusta koskevaan päätöksentekoon viimeisen 20–30 vuoden aikana – eli aikana ennen Twitteriä. Hanke on osa Suomen kulttuurirahaston Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmaa.
Aino Rekola on SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen tutkija, joka työssään yrittää ymmärtää paremmin tiedollisia haasteita ympäristöpolitiikan kehittämisessä ja vapaa-ajallaan lukea muutakin kuin tutkittua tietoa.
Puh. +358 295 251 871
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa