Jätteisiin liittyy paljon velvoitteita. Ensisijaisesti jätteen syntyä tulee ehkäistä, mutta jos jätettä syntyy, tulee se mahdollisuuksien mukaan pyrkiä kierrättämään.
Esimerkiksi yhdyskuntajätteestä Suomessa tulisi muiden EU-maiden tavoin kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025. Tästä tavoitteesta ollaan vielä jäljessä: vuonna 2022 Suomen kierrätysaste oli vasta 44 prosenttia.
Yhdyskuntajätteen kierrätys hyödyntämistavoittain sekä kierrätykselle asetetut tavoitetasot.
Rakennus- ja purkujätteistä tulisi hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia vuonna 2027. Vuonna 2022 hyödynnysaste oli vasta 54 prosenttia.
Rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödynnys käsittelytavoittain sekä materiaalihyödynnysaste.
Onneksi meiltä löytyy luotettavaa jätetietoa, joka mahdollistaa paitsi seurannan myös sen, että tarvittaessa voidaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin riittävän muutoksen tukemiseksi ja aikaansaamiseksi.
Jätetiedot kiinnostavat, ja niiden perään kysellään paljon. Tieto on kuitenkin ollut hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Tähän on nyt saatu parannusta.
Jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU). Jätesuunnitelman tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle. Jätesuunnitelman edistymistä seurataan indikaattoreilla, jotka koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa vuosittain.
Jätesuunnitelman seurannassa yhdyskuntajätteet, biohajoavat jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä rakentamisen jätteet ovat haasteellisia, ja siksi niiden seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Indikaattorit muunnettiin paremmin käyttäjää palveleviksi
Sain tänä vuonna tehtäväkseni päivittää indikaattorit tuoreimmilla tiedoilla. Aloitin pohtimalla indikaattorisivujen käyttökelpoisuutta. Sivuilla oleva tieto ei mielestäni ollut järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla eivätkä sivut siten palvelleet käyttäjää riittävästi. Käyttäjää – ja tavoitteiden toteutumista tukisi se, että tieto olisi selkeässä muodossa.
Indikaattorisivut saivatkin uudenlaisen ilmeen. Nyt tieto on järjestetty aihepiireittäin, kaikki luvut löytyvät kootusti Excel-taulukoista ja kuviot on tuotu sivuille työkaluilla, joita käyttäjä voi itsekin käyttää. Datasta on myös tehty lyhyitä yhteenvetoja. Indikaattorien saavutettavuus on nyt myös entistä parempi, sillä tieto on selkeämmin esitetty ja siten helpompi käyttää ja ymmärtää. Lisäksi sivuista tehtiin englanninkieliset versiot. Indikaattorit muunnettiin siis pelkästä tiedosta enemmän palveluksi – kiertotalouden hengessä.
Meillä on laadukasta tietoa, mutta sen hyödyntämispotentiaali ei ole vielä päässyt täyteen mittaansa. Havainnollinen tieto tekee jätteisiin liittyvät kipukohdat näkyvämmäksi, herättää keskustelua ja voi siten haastaa eri alojen toimijoita muutokseen.
Tietoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin ainakin jätealan ja kiertotalouden tutkimuksessa ja edistämisessä. Osa indikaattoreista on myös EU-vertailukelpoisia, sillä tiedot on tuotettu yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa.
Data itsessään kertoo omaa tarinaansa: monestakin tavoitteesta ollaan vielä selvästi jäljessä. Olisi tärkeää miettiä, miten päästäisiin tavoitteista ja seurannasta kohti konkretiaa, toimintaa ja riittäviä muutoksia. Miten juuri sinä voisit hyödyntää näitä indikaattoreita kiertotalouden edistämiseksi?
Heidi Pirtonen työskentelee erikoissuunnittelijana Syken kiertotalousratkaisut-yksikössä. Hänen työnkuvaansa kuuluvat erilaiset jätealan seurannat, raportoinnit ja rekisterit. Hän on kiinnostunut tiedon avoimuudesta ja viestinnän kehittämisestä. Arjen kiireistä hän palautuu luonnossa liikkumalla.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.