Yli kolmasosa maapallon ihmisistä ei näe kotipihaltaan Linnunratamme hienoa öistä tähtivyötä. Syynä siihen on keinovalo. Luontaisen pimeyden häviäminen on viime vuosisadan aikana nopeimmin edennyt globaali ympäristön muutos. Suomessakin tähtitaivas on kaupungeissa karannut katseiden ulottumattomiin.
Sähkövalo on tuonut paljon hyvää, mutta sen liiallinen ja huolimaton käyttö on johtanut öisen ympäristön perinpohjaiseen muutokseen. Luontaiset pimeän ja hämärän rytmit ovat vaurailla kaupunkiseuduilla peittyneet keinovalon alle. Valoa tuotetaan usein väärään aikaan ja väärään paikkaan. Hukkavalo on paitsi energian ja rahan tuhlausta myös riski luonnon monimuotoisuudelle.
Kyse ei ole pienestä harmista. Maailmalta on esimerkkejä siitä, että yksittäinen valaistu rakennelma on tappanut yhden yön aikana tuhansia muuttolintuja. Linnut voivat, varsinkin huonossa säässä, tulkita keinovalon avoimeksi taivaaksi. Törmäysten tappamien lintujen ruumiit voidaan konkreettisesti laskea. Monia muita valosaasteen vaikutuksia on paljon vaikeampi hahmottaa. Useimmiten valo esiintyy yhdessä muun ympäristökuormituksen kanssa. Esimerkiksi melu ja valo voivat voimistaa toistensa häiriövaikutuksia.
Ihmisen näköaisti on parhaimmillaan runsaassa valossa. Sen sijaan hämärään tai pimeään sopeutuneille lajeille vähäinenkin keinovalo voi koitua kohtalokkaaksi. Ja näitä lajeja on paljon. Lepakot ovat hämärä- tai yöaktiivisia, samoin suurin osa sammakkoeläimistä. Hyönteislajien kokonaismäärää ei tiedä kukaan, mutta on hyvin mahdollista, että valtaosa niistä on yöaktiivisia. Yöhyönteiset harhautuvat pihalampun luokse, eivätkä osaa suunnistaa siitä pois. Ne jäävät pyörimään valolähteen ympärille ja ennen pitkää nääntyvät.
Eliöt ovat sopeutuneet pimeän, hämärän ja valoisan ajan säännönmukaiseen vaihteluun miljoonia vuosia kestäneen evoluutionsa aikana. Ei siis ole ihme, että monien lajien on vaikea sopeutua viimeisen vuosisadan aikana tapahtuneeseen muutokseen.
Kauppoihin tulee koko ajan entistä tehokkaampia ja halvempia valaisimia. Valopäästöjen lisääntyminen ei silti ole vääjäämätöntä. Julkisilla paikoilla on uuden tekniikan ansiosta otettu käyttöön entistä tarkemmin suunnattuja valaisimia. Valaistukseen on tullut myös lisää älyä etenkin LED-valaisimien myötä. Parhaimmillaan esimerkiksi puiston valaistus voidaan automatisoida niin, että se on kokonaan sammutettuna tai himmennettynä silloin, kun puistossa ei liiku ihmisiä.
Hukkavalon vähentäminen ei haittaa ketään. Päinvastoin, turhasta valaistuksesta luopuminen ja valaistuksen tarkentaminen säästää rahaa, luo kauniimman ja turvallisemman yöympäristön ja jättää elintilaa myös hämärässä viihtyville. Valo ei onneksi varastoidu ympäristöön, joten hämärän vivahteista pääsee nauttimaan heti kun liiat valot on sammutettu.
Olen hämärän kaikista eri vivahteista kiinnostunut erikoistutkija Jari Lyytimäki SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksesta.
puh. 0295 251 397
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
SYKE on mukana syyskuussa käynnistyneessä Bongaa Linnunrata –kampanjassa, jota koordinoi Tähtitieteellinen yhdistys URSA.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.