Tiedote 15.6.2018 klo 14.39
Yhdyskuntien pitkään jatkunut hajautuminen on taittumassa. Täydennysrakentaminen on tiivistänyt taajamia ja kääntänyt asukastiheyden kasvuun erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Matkat kotoa työpaikalle ja palvelujen ääreen ovat kuitenkin pidentyneet, tosin hitaammin kuin aiemmin, selviää tänään julkaistusta raportista.
Muutokset yhdyskuntien rakenteessa ja palveluiden saavutettavuudessa selviävät Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista: Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990–2016. Raporttiin on koottu indikaattoreita, jotka kertovat sekä pitkän aikavälin kehityksestä että viime vuosien muutoksista.
Viimeisen 25 vuoden aikana kasvava osuus kaupunkiseutujen väestöstä ja työpaikoista on sijoittunut taajaman reunojen niin kutsutulle autovyöhykkeelle, jossa henkilöauto on ainoa käytettävissä oleva kulkutapa useimmilla matkoilla. Samaan aikaan työmatkojen keskipituus kaupunkiseuduilla on kasvanut 9 kilometristä lähes 13 kilometriin.
– Tämän seurauksena mahdollisuudet kulkea työmatkat jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä ovat heikentyneet kaikilla kaupunkiseuduilla. Se lisää liikenteestä aiheutuvia haittoja ja heikentää arjen sujuvuutta erityisesti autottomien osalta, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Antti Rehunen sanoo.
Täydennysrakentaminen kääntänyt asukastiheyden kasvuun
2010-luvulla uusia asuntoja on Suomessa rakennettu yhä useammin keskustojen tuntumaan ja olemassa oleville asuinalueille. Tämä niin kutsuttu täydennysrakentaminen on kääntänyt pitkään laskeneen asukastiheyden kasvuun erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Taajamien tiivistymisen myötä myös työmatkojen keskipituuden kasvu on hidastunut huomattavasti.
Täydennysrakentamisen yleistymisestä huolimatta merkittävä osa uusista asunnoista sijoittuu Rehusen mukaan edelleen autovyöhykkeelle.
– Suurimmilla kaupunkiseuduilla 20–30 prosenttia ja pienemmillä seuduilla jopa yli puolet viime vuosina rakennetuista uusista asunnoista on noussut väljään rakennetuille alueille, joissa toimivan joukkoliikenteen järjestäminen ei onnistu.
Arkimatkojen pidentyminen lisää autoriippuvuutta
Enintään 500 metrin päässä lähimmästä alakoulusta asuvien osuus on pienentynyt 2000-luvun aikana sekä suurilla että pienillä kaupunkiseuduilla. Muutokseen ovat vaikuttaneet kouluverkon harveneminen ja monien lapsiperheiden hakeutuminen asumaan väljille pientaloalueille kauas palveluista.
Kävelyetäisyydellä lähikaupasta asuvien osuus on pysynyt suuremmilla kaupunkiseuduilla samalla tasolla kuin aiemmin tai jopa hieman parantunut 2000-luvun aikana. Pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla lähikaupan saavutettavuus on heikentynyt.
Vaikka lähikauppa edelleen usein löytyykin kävelyetäisyydeltä, asiointiliikenne on kasvanut viime vuosina. Se johtuu Rehusen mukaan siitä, että keskustat ovat menettäneet suhteellista merkitystään, kun työpaikat ja palvelut sijoittuvat yhä enemmän keskustojen ulkopuolelle.
– Erityisesti vähittäiskaupan uudet työpaikat ovat syntyneet suurimmalta osin keskustojen ulkopuolisille niin kutsutuille kaupan alueille. Niihin kuljetaan keskimääräistä kauempaa ja usein autolla.
Enemmistöllä alle 100 metriä virkistysalueelle
Suomalaisissa yhdyskunnissa luonnon virkistysalueiden saavutettavuus on yleensä hyvä. Yli 60 prosentilla sekä kaupunkiseutujen että maaseututaajamien asukkaista lähin virkistykseen soveltuva luontoalue on enintään 100 metrin päässä.
Viheralueet ovat vaarassa erityisesti kasvavilla seuduilla. Vaikka siellä rakennetaan pääasiassa olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen, asutuksen laajeneminen nakertaa merkittävästi tilaa viheralueilta.
Luontoalueiden hyvä saavutettavuus on suomalaisten kaupunkien ehdoton voimavara ja sitä kannattaa vaalia Rehunen muistuttaa.
– Uuden viheralueen luominen keskelle rakennettua aluetta on yleensä paljon vaikeampaa kuin olemassa olevan alueen säästäminen.
Nyt ilmestynyt katsaus yhdyskuntarakenteen kehityksestä tarkastelee erikokoisten yhdyskuntien maankäyttöä, asutusta, palveluja ja arkiliikkumisen mahdollisuuksia. Siinä myös pohditaan muutosten merkitystä ja arvioidaan tulevaa. Indikaattoreita päivitetään säännöllisesti elinympäristön tietopalvelu Liiteriin ja ymparisto.fi-verkkopalveluun, joten tuoretta tietoa on saatavilla myös jatkossa.
Raportti ja linkit
Rehunen, Antti; Ristimäki, Mika; Strandell, Anna; Tiitu, Maija; Helminen, Ville: Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990-2016. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018. Sähköinen versio: hdl.handle.net/10138/236327.
Keskiset indikaattorit: www.ymparisto.fi/yhdyskuntarakenneindikaattorit
Seurantatiedot: www.ymparisto.fi/liiteri
Lisätietoja
Erikoistutkija Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 550, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 567, etunimi.sukunimi@ym.fi