© Kuvatoimisto Rodeo Oy.
Luonnon monimuotoisuutta koskevista globaaleista Aichi-tavoitteista ei ole saavutettu vielä yhtäkään. Luontokadon pysäyttäminen ei siis ole onnistunut, vaikka tahtoa löytyisikin.
Lokakuussa 2021 alkavassa BOOST-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ekologista kompensaatiota oikeudenmukaisena menetelmänä pysäyttää luontokato. Hanke pyrkii valtavirtaistamaan monimuotoisuuden turvaamisen ekologisen kompensaation avulla, eli hyvittämällä luonnolle aiheutettavat haitat konkreettisin parannuksin tai toimin luonnossa. Tavoitteena on No Net Loss-periaatteen mukaisesti vähintään luontoarvojen kokonaisheikentymättömyys.
Hankkeessa kehitetään käytännön malli kompensaatioille sekä tätä varten tarvittavat laskenta- ja raportointiohjelmistot. Lisäksi hankkeessa rakennetaan kansallinen kompensaatiorekisteri, jossa tulevat näkymään hävitettävät luontoarvot ja niitä korvaamaan luodut luontoarvot sekä luontoarvot, joita eri toimijat haluavat myydä pakollisen tai vapaaehtoisten hyvittäjien käyttöön.
Ekologisella kompensaatiolla on yhteiskunnallisia vaikutuksia
Hankkeen SYKEn osuudessa tutkitaan erityisesti ekologisen kompensaation yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi SYKEn työssä olennaisessa osassa on ympäristölainsäädäntöön tarvittavien muutosten tutkimus.
”Ekologisella kompensaatiolla voi olla tärkeä rooli biologisen monimuotoisuuden turvaajana. On kuitenkin tärkeää tunnistaa kompensoinnin riskit ja varmistaa toteutustapojen hyväksyttävyys esimerkiksi paikallisten asukkaiden, yritysten, maanomistajien tai kansalaisten kannalta laajemminkin”, sanoo SYKEn osahankkeesta vastaava johtava tutkija Suvi Huttunen.
”Uuteen luonnonsuojelulakiin on ehdotettu nykyistä laajempaa kompensaatiovelvoitetta. Pakollisten ja vapaaehtoisten luontohyvitysten tehokkaan ja oikeudenmukaisen toiminnan takaamiseksi lainsäädäntöä tulee tarkastella laajemmaltikin kuin pelkän luonnonsuojelulain osalta. Monet kunnat ja yksityiset yritykset ovat olleet kiinnostuneita vapaaehtoisten kompensaatioiden toteuttamisesta osana esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja yritysvastuuta”, sanoo hankkeen lainsäädäntöön keskittyvän työpaketin vetäjä erikoistutkija Minna Pappila.
Hanketta vetää professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. SYKEn lisäksi muina tutkimustahoina mukana ovat Helsingin yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS ja vuorovaikutusvastaavana Akordi Oy. Hankkeessa tehdään myös käytännön yhteistyötä ekologisen kompensaation toteuttamiseksi erityisesti Jyväskylän ja Lahden kaupunkien kanssa sekä Sitran rahoittaman No Net Loss City -tutkimushankkeen kanssa.
Hanke on saanut rahoitusta Suomen Akatemian yhteydessä toimivalta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN).
Lisätietoja
- Johtava tutkija Suvi Huttunen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 5252 169
- Erikoistutkija Minna Pappila, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 5252 233