Uutinen 29.5.2024 klo 12.41
Kuivuuden ja kuumuuden vaikutuksia Helsingin Vartiosaaressa. © Saara Sivonen
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, mutta EU:n politiikan täytäntöönpano ei pysy perässä kasvavista ilmastoriskeistä, toteaa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti. Selvitystyötä Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) johtanut Johan Munck af Rosenschöld kertoo raportin tärkeimmistä tuloksista.
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, mikä näkyy äärimmäisen kuumuuden ja voimakkaiden sademäärien yleistymisenä. Vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ymmärtävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhä paremmin, politiikan täytäntöönpano ei ole pysynyt kasvavien riskien tahdissa, todetaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuoreessa raportissa.
Suomen ympäristökeskuksella (Syke) oli merkittävä rooli Euroopan ilmastoriskejä kartoittavan raportin laatimisessa. Raportin kirjoittamiseen osallistuivat Syken asiantuntijat Johan Munck af Rosenschöld, Claire Mosoni, Stefan Fronzek, Noora Veijalainen, Nina Pirttioja, Tim Carter ja Kimmo Tolonen. Selvitystyötä Sykessä johtanut Johan Munck af Rosenschöld kertoo tarkemmin raportin tuloksista.
Mikä tekee Euroopan ympäristökeskuksen raportista merkittävän?
Munck af Rosenschöld: "Tämä on ensimmäinen koko Euroopan laajuinen ilmastoriskiarvio, joka on toteutettu Euroopan komission toimeksiannosta. Raportissa arvioimme paitsi ilmastoriskien vakavuutta myös EU:n poliittista valmiutta hallita näitä riskejä, ja näiden pohjalta priorisoimme riskejä. Pyrimme myös tunnistamaan ja arvioimaan, kenelle ja mille tasolle eri ilmastoriskeihin varautuminen kuuluu – eli onko tietyn riskin hallinta enemmän EU:n, jäsenmaiden vai yhteisen vastuun piirissä. Yleensä paikalliset riskit, kuten helteet ja kuivuus, vaativat jäsenvaltioiden toimia, kun taas kansainväliseen kauppaan ja meriin kohdistuviin riskeihin EU:lla on vahvempi toimivalta.”
Kuinka hyvin Euroopassa on varauduttu ilmastoriskeihin?
Munck af Rosenschöld: "Tunnistettujen ilmastoriskien valossa ja arvion perusteella Euroopan valmius on kauttaaltaan riittämättömällä tasolla. Eri riskien kohdalla valmius toki vaihtelee, mutta 36 tunnistetusta riskistä vain kolmen kohdalla voitiin todeta, että poliittinen valmius EU:n tasolla riskien hallintaan oli paremmalla tasolla. Tarvitsemme nopeita poliittisia toimia esimerkiksi viljelykasvien tuotantoon, merten ekosysteemien ja maastopaloihin liittyvien riskien hillitsemiseksi. Useat ilmastoriskit kertautuvat ja siirtyvät järjestelmästä ja alueelta toiselle, mikä voi johtaa laajoihin häiriöihin esimerkiksi ruoan ja veden saatavuudessa."
Miten hyvin Suomi on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin?
Munck af Rosenschöld: "Tässä raportissa ei tarkasteltu yksittäisiä jäsenvaltioita, mutta riskejä tarkasteltiin alueittain. Vakavimmat ja nopeimmin kasvavat riskit kohdistuvat tällä hetkellä Etelä-Eurooppaan. Suomella on kuitenkin pitkät perinteet sopeutumisen saralla. Olimme yksi ensimmäisistä maista, jotka loivat oma sopeutumisstrategia. Tuoreimpien tietojen mukaan sopeutuminen ja ilmastoriskeihin varautuminen on edennyt yleisesti Suomessa verraten hyvin, mutta haasteita on erityisesti paikallisella tasolla. Olisi tärkeää tukea erityisesti pienempiä kuntia, jotka ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille."
Mitä vaikutuksia raportilla on ollut?
Munck af Rosenschöld: "Raportin yhteenveto julkaistiin maaliskuussa 2024 ja se sai ennätyksellisen paljon huomiota mediassa ympäri Eurooppaa ja maailmalla. Raportti toimi pohjana Euroopan komission julkaisemaan tiedonantoon ilmastoriskien hallinnasta, joka julkaistiin samoihin aikoihin. Tiedonannossa komissio määritteli keskeiset toimet ilmastoriskien hallitsemiseksi ja miten EU voi tulevaisuudessa varautua ilmastoriskeihin, ja näissä näkyi selvästi raportin tehtyjä nostoja. Eli raportilla on ollut siinä mielessä hyvin konkreettinen vaikutus.”
Miten sopeutumisen suunnittelua tulisi EU:ssa ja jäsenvaltioissa kehittää?
Munck af Rosenschöld: "Oikeudenmukaisuus oli yksi Euroopan ilmastoriskiarvion keskeisistä näkökulmista. On tärkeää ottaa huomioon sosiaalinen haavoittuvuus ja varmistaa, että eri ihmisryhmillä ja alueilla on mahdollisuus vastata uhkiin ja riskeihin. Tämä vaatii, että voimme tunnistaa, ketkä hyötyvät sopeutumisen toimenpiteistä ja ketkä joutuvat maksumiehiksi. Osallistava päätöksenteko ja eri alueiden tarpeiden huomioiminen ovat keskeisiä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tässä on vielä paljon kehittämisen varaa, mutta suunta on oikea."
Tutustu Euroopan ilmastoriskiarvio -raporttiin
European Climate Risk Assessment report. European Environment Agency, 2024 (eea.europa.eu)
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Johan Munck af Rosenschöld, politiikka ja riskit -ryhmä, ilmastoratkaisut-yksikkö, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. +358 2 952 51513, Johan.MunckafRosenschold@syke.fi