Uutinen 4.12.2018 klo 17.16
Ympäristöministeriö rahoitti Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa (PUTTE) vuosina 2003–2016. Tämä panostus syvensi merkittävästi maamme lajitietoutta ja harrastusta. Viimeisimmän rahoituskauden tutkimushankkeiden tuloksia esitellään tuoreessa Lajisuojelun verkkolehti Lenninsiivessä.
Lenninsiiven numerossa kerrotaan muun muassa sienien inventointi- ja keruumenetelmien kehittämisestä. Jyväskylän yliopistossa systemaatikot ja ekologit ovat tehneet yhteistyötä huonosti tunnettujen kotelosienien inventointimenetelmien parantamiseksi. Helsingin yliopistossa on puolestaan selvitetty metsän sienilajistoa maaperänäytteistä DNA:n avulla lupaavin tuloksin. Laajojen, vakioitujen keruuaineistojen avulla saadaan nopeasti kattavaa tietoa lajien elinympäristövaatimuksista ja parannetaan uhanalaisuusarviointien tarkkuutta.
Lenninsiivessä kerrotaan myös kansainvälisestä yhteistyöstä Suomen kätköpistiäislajiston selvittämiseksi. Kätköpistiäiset on erinomainen esimerkki puutteellisesti tunnetusta eliöryhmästä: suuri lajimäärä, hyvin pieni koko – esimerkiksi hiukepistiäisten koko yksilönkehitys munasta aikuisuuteen tapahtuu toisen hyönteisen munan sisällä - ja vain vähän tutkijoita ja harrastajia.
Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa kokeiltiin puolestaan uhanalaisen harjusinisiiven siirtoistutuksia vaihtelevin tuloksin. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä on tutkittu METSO-kohteiden ekologista laatua ja lajistoa. Tulosten perusteella lyhyellä aikavälillä METSO-kohteet eivät paranna suojelualueverkkoa merkittävästi uhanalaisten lajien kannalta. Pitemmällä aikavälillä uusien kohteiden merkitys sen sijaan kasvaa, kun lajisto pääsee leviämään niille suojelualueilta.
Puutteellisesti tunnettujen lajien tutkimus vie monimuotoisuuden suojelua eteenpäin
PUTTE-ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 68 hanketta. Ohjelman rahoituksella tuotettuihin tuloksiin pohjaavia artikkeleita, kirjoja ja muita kirjallisia tuotoksia on tähän mennessä julkaistu yli 500 kappaletta, joista puolet on tieteellisiä artikkeleita. Erityisessä asemassa hankkeissa ovat olleet lajien määritysoppaat, mikä on elvyttänyt yleistä lajiharrastusta ja siten tuottaa lisää lajihavaintotietoja.
Lenninsiivessä kerrottaan muun muassa harjusinisiiven siirtoistutuksista. Hämäläinen harjusinisiipikoiras on saanut merkintänumeron 2 siipeensä. Kuva Janne Heliölä.
PUTTE-hankkeiden tulokset parantavat myös pian valmistuvan uuden lajien Punaisen kirjan tulosten kattavuutta. On arvioitu, että uhanalaisuusarviointeihin on voitu sisällyttää PUTTE-hankkeiden tuottaman tiedon ansiosta aiempaan verrattuna tuhansia lajeja enemmän. Kaikkiaan Suomelle uusia lajeja löydettiin PUTTE- hankkeissa yli 1 900 ja näistä tieteelle uusia lajeja oli yli 500. PUTTE-tutkimusohjelman vaikuttavuus tieteen edistämisessä on ollut kansainvälisesti merkittävä.