Kesällä 2020 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 760 kappaletta Suomen rannikkoalueilla. Pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla viiden viime vuoden aikana. Pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria ja merikotkan saalistuksen vaikutus pesintämenestykseen ja yhdyskuntien sijoittumiseen on voimistumassa.
Merimetsoyhdyskunta Saaristomerellä. Kuva Riku Lumiaro.
Sekä Suomenlahdella että Selkämerellä sijaitsi kolmasosa merimetson pesistä, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa 12 prosenttia ja Perämerellä viisi prosenttia. Kanta pieneni Merenkurkussa 16 prosenttia, Saaristomerellä 14 prosenttia ja Suomenlahdella kaksi prosenttia. Kanta puolestaan kasvoi Perämerellä 70 prosenttia ja Selkämerellä 17 prosenttia.
Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kymmenen prosenttia ollen noin 12 200 pesää, joista Selkämerellä 7 660, Merenkurkussa noin 3 200 ja Perämerellä 1 360 pesää. Suomenlahdella kanta oli noin 8 500 pesää ja Saaristomerellä 5 000 pesää.
Suurimmat yhdyskunnat Porvoosta Mustasaareen
Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 54 kappaletta 81 hehtaarin alalla, yhteensä 83 luodolla tai saarella. Yli puolet koko kannasta pesi kahdeksassa suurimmassa yhdyskunnassa.
Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (3 600 pesää), Mustasaaressa (1 560), Turussa (1 540), Uudessakaupungissa (1 540), Porvoossa (1 320), Porissa (1 320), Kirkkonummella (1 300) ja Eurajoella (1 170). Kuntatasolla voimakkain kasvu todettiin Raumalla ja Kokkolassa. Uudessakaarlepyyssä pesämäärä puolestaan pieneni yli puolella.
Kymmenen yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta ja uusia yhdyskuntia havaittiin 11: Virolahdella (2 kpl), Loviisassa (3), Salossa (2), Paraisilla, Porissa, Kokkolassa ja Lumijoella. Myös Vaasassa ja Kotkassa pesittiin vuoden tauon jälkeen. Porin yhdyskunta oli asettunut pesimään rannikon tuntuman pienelle lintujärvelle. Suomessa ei ole aiemmin todettu onnistuneita sisämaapesintöjä.
Pyhtään ja Haminan kolmella puuttomalla luodolla havaittiin tuhotun laittomasti yli 400 merimetson munapesää, minkä seurauksena lähialueiden sisäsaariston metsäisille luodoille syntyi uusia pesintöjä lähemmäs mökkiasutusta.
Merimetsoja pesillään Espoon saariston linnustonsuojelualueella. Kuva Joonas Kahiluoto / SYKE.
Merikotkan saalistus voimistuu merimetsoyhdyskunnissa
Merikotkan saalistus voimistui edelleen heikentäen poikastuottoa suurissakin pesimäyhdyskunnissa. Tämän seurauksena aikuistuneita merimetsoja palaa synnyinseuduilleen suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin. Merikotkan saalistus vaikuttaa myös yhdyskuntien sijoittumiseen ja pesintätapaan: pesinnät painottuvat enenevässä määrin sisäsaaristoon ja metsäpesintöjen osuus kasvaa.
Merenkurkun pitkäikäisin lähes 20-vuotias yhdyskunta Uudessakaarlepyyssä ei onnistunut kasvattamaan poikasia juurikaan lentokykyisiksi, kun enimmillään yli 30 merikotkan havaittiin ruokailevan pesimäluodolla. Myös itäisen Suomenlahden rajavyöhykkeellä merikotkien tulkittiin aiheuttaneen ainakin kolmen luodon pesintöjen epäonnistumisen jo munavaiheessa.
Merimetsoyhdyskuntien etsintöihin, tarkistuksiin ja laskentoihin osallistui yli 80 henkilöä kesällä 2020.
Merimetson pesämäärät 2011–2020
Lähde SYKE
Merimetsokannan prosentuaalinen kasvu 2011–2020
Lähde SYKE
Merimetson seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.
Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2011–2020
Lähde SYKE
Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) vuonna 2020
Lähde SYKE
Lehdistökuvia
Lisätietoja
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erityisasiantuntija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lue aiheesta lisää