Valkoposkihanhipoikueita Arabianrannassa. Kuva Riku Lumiaro.
Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä kasvoi yhdeksäntoista prosenttia viime vuodesta. Poikueiden määrä kasvoi kymmenen prosenttia ja poikasten kokonaismäärä 24 prosenttia vuodesta 2018. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tutkijat laskivat yhteensä 5 630 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 544 yksilöä.
Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Arabianrannassa (609 yksilöä), Kaivopuistossa (508), Suomenlinnassa (494) ja Töölönlahdella (400). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Merikannontielle ja Hietaniemen uimarannalle. Itä-Helsingissä hanhia oli eniten Tammisalon Porolahdella ja Vuosaaren Aurinkolahden kanavassa.
Espoossa havaittiin yhteensä 907 yksilöä, joista valtaosa laidunsi Otsolahdella (305) ja Vermossa (263). Itäisen Espoon osuus loppukesän valkoposkihanhimäärästä oli 16 prosenttia.
Suurimmat poikueet keskittyvät suojaisille nurmille
Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (242) kasvoi 10 prosenttia viime vuodesta. Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta ja se on samansuuruinen kuin vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin, mutta hieman suurempi kuin viime vuonna. Poikuemäärän ja poikuekoon kasvamisen myötä poikastuotto oli 100 poikasta enemmän kuin vuonna 2018.
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Kaivopuistossa (32 poikuetta), Suomenlinnassa (37), Arabianrannassa (29), Töölönlahdella (18) ja Pikku Huopalahdella (16). Itä-Helsingin suurin määrä havaittiin Tammisalon Porolahdella (6) ja Aurinkolahden kanavassa (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (9) ja Vermossa (7).
Valkoposkihanhia Töölönlahdella. Kuva Tuomas Lahti.
Poikueiden keskikoossa oli suurta vaihtelua eri paikkojen välillä. Kohteilla, joilla havaittiin vähintään kymmenen poikuetta, olivat suurimmat poikuekoot Töölönlahdella (2,6 poikasta) ja Pikku Huopalahdella (2,4). Sen sijaan Kaivopuistossa (2,2), Suomenlinnassa (2,1) ja Arabianrannassa (1,9) poikueet olivat selvästi pienempiä.
Lämpimän huhtikuun ansiosta valkoposkihanhien pesinnät alkoivat normaalia aikaisemmin. Osa poikasista oli heinäkuun lopussa lentokykyisiä ja esimerkiksi Viikin pelloilla havaittiin 53 nuorta lintua ja Vermossa 22. Vastaavasti alle kuukauden ikäisiä untuvikkoja havaittiin enää vain kahdeksan.
Renkaista lisätietoja Helsingin valkoposkihanhien liikkeistä
Osana loppukesän 2019 valkoposkihanhien seurantaa luettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ja SYKE:n tutkijoiden toimesta myös noin kahdenkymmenen rengastetun hanhen numerokoodit. Rengastustiedot antoivat mielenkiintoista lisätietoa helsinkiläisten valkoposkihanhien liikkumisesta, talvehtimisalueista sekä historiasta. Särkässä, Harakassa, Suomenlinnassa ja Kaivopuistossa tavattiin talvehtimisalueillaan Hollannissa, Vattimeren rannalla lukurengastettuja valkoposkihanhia, joista yhdellä oli selässään myös tutkijoiden kiinnittämä gps-seurantalaite.
Hollannissa kaularenkaalla merkitty koiras ja gps-seurantalaitteella merkitty naaras seitsemän poikasen kanssa. Kuva Aija Lehikoinen.
Valtaosa kontrolloiduista valkoposkihanhista oli kuitenkin rengastettu 2010-luvulla Helsingin edustan saarilta pesiltään. Arabianrannassa tavattiin myös valkoposkihanhia, jotka on rengastettu pesimäaikaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella Turussa, Hangossa ja Parikkalassa Etelä-Karjalassa. Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhet liikkuvat jossain määrin siis myös Suomenlahden eri osien sekä sisämaan eri pesimäalueiden välillä. Seurannan yhteydessä havaittiin myös yli 21 vuotta vanha lintu, joka on ollut läsnä lähes koko Helsingin valkoposkihanhien esiintymishistorian ajan.
Suomen pesimäkantaa kasvaa edelleen
Valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Suomen pesimäkanta on kasvanut vuodesta 1985 lähtien keskimäärin 18 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2018 pesimäkanta arvioitiin 7 000 pariksi. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Sisämaassa pysyvä populaatio on Lahden-Hollolan Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä.
Merikotkan vaikutuksesta valkoposkihanhet ovat vähentyneet läntisen Suomenlahden ulkosaaristossa. Itäisen Kirkkonummen saaristossa valkoposkihanhien pesimäkanta kasvoi vuoteen 2013 asti, jolloin 25 saaren seuranta-alueella pesi 81 paria. Vuonna 2010 alueelle asettui pesimään merikotkapari ja alueen välittömään läheisyyteen toinen pari. Vuonna 2016 valkoposkihanhien parimäärä oli vähentynyt 67 pariin ja tänä vuonna 26 pariin.
Ratkaisuehdotuksia jätösongelmaan
Kaupunkien puistoissa ongelmana ovat hanhien jätökset. Ne nousevat toistuvasti esille lomakaudella heinäkuussa, kun hanhien pesinnät ovat ohi ja ne kokoontuvat isommiksi ryhmiksi nurmialueille. Hanhia ei esiinny kaupungin kaikissa puistoissa, eikä niitä tapaa puistoista koko kesää, vaan ne esiintyvät tietyissä paikoissa ja tiettynä aikana.
Paikallista jätösongelmaa voisi ehkäistä nurmikon hoidolla suosimalla monipuolisempaa ja korkeampaa kasvillisuutta ja puhdistamalla suurten hanhiparvien käyttämät tieosuudet päivittäin. Korkeasaaren eläintarhassa on onnistuneesti käytetty hanhioppaita, jollaisia voisi palkata kaupungin puistoihin kriittisimmän lomakauden ajaksi kertomaan hanhista ja ehkäisemään ristiriitatilanteita. Hanhista kertovat huomiokyltit on havaittu toimiviksi Korkeasaaressa. Samanlainen tiedonvälitys sopisi myös puistoihin. Luonto on Helsingin matkailuvaltti ja hanhet herättävät positiivista kiinnostusta turistien keskuudessa.
Koirakarkotusta on kokeiltu Korkeasaaressa, Viikin koetilalla ja kuluneena kevään Espoon Tapiolassa. Karkotus toimii, jos hanhilla on vaihtoehtoinen paikka ruokailuun. Jos tällaista ei ole, hanhet siirtyvät häirinnän ajaksi pois alueelta, mutta palaavat sinne koiran poistuttua. Kesä-heinäkuussa koirakarkotusta ei voi käyttää pienten poikasten ja lentokyvyttömien sulkasatoisten aikuisten takia.
Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.
Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 31.7.2019
Tämän kesän poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 31.7.2019
Taulukko: Valkoposkihanhet Helsingissä ja itäisessä Espoossa heinä-elokuun vaihteessa vuosina 2005–2019 (pdf)
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, p. 040 843 1410,
tuomas.lahti@hel.fi
Tiedottaja Mari Lehmonen, Korkeasaari, puh. 050 597 3252
mari.lehmonen@korkeasaari.fi
Lisää aiheesta