Tiedote 5.8.2011 klo 9.00
Merimetson poikasia pesällä.
Kuva: Pekka Rusanen
Merimetson pesiä laskettiin kesällä 2011 Suomen merialueilla yhteensä noin 17 700, mikä on 3 300 pesää enemmän kuin edelliskesänä. Perämerta lukuun ottamatta kasvua havaittiin kaikilla merialueilla. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvun vauhti on hiipunut, ja uusia pesimäyhdyskuntia löytyi vain kaksi. Merimetson pesiä hävitettiin laittomasti kolmessa yhdyskunnassa. Lisäksi merikotkien havaittiin aiheuttaneen merkittäviä pesätappioita esimerkiksi Raaseporissa.
Valtaosa rannikkomme merimetsoista pesii eteläisellä Selkämerellä (6297 pesää) ja Suomenlahdella (5877 pesää). Saaristomerellä laskettiin 4 289, Merenkurkussa 1 087 ja Perämerellä 162 pesää. Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä kannan kasvua havaittiin 20–24 prosenttia. Merenkurkussa, missä pesii vain kaksi yhdyskuntaa, kanta kasvoi 51 prosenttia. Perämerellä merimetso puolestaan taantui 20 prosenttia.
Kannan kasvu keskittyi neljään suurimpaan yhdyskuntaan, joihin syntyi yhteensä 3 050 uutta pesää Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Suurimmat yhdyskunnat todettiin Raumalla (2342 pesää), Länsi-Turunmaalla (2000 pesää), Kirkkonummella (1996 pesää) ja Merikarvialla (1619 pesää). Näissä yhdyskunnissa pesii yhteensä lähes puolet koko Suomen merimetsokannasta.
Merimetsoyhdyskunnista kolmasosalla havaittiin selvää kasvua. Sen sijaan eräissä Saaristomeren ja Selkämeren yhdyskunnissa todettiin voimakasta vähenemistä. Kokonaiskanta kasvoi 23 prosnettia.
"Kannankasvu on kuitenkin hidastunut merkitsevästi 2000-luvun kuluessa. Vuosina 2001–2005 vuotuisen kasvun keskiarvo oli 72 prosenttia ja vuosina 2006–2010 enää 27 prosenttia." toteaa tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusia yhdyskuntia löytyi vain kaksi, Haminasta ja Länsi-Turunmaalta. Kaikkiaan havaittiin edellisvuoden tapaan 34 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät 55:llä luodolla. Pesimäluotojen keskikoko on yksi hehtaari, ja vajaa viidennes merimetsoista rakentaa pesänsä luotojen puihin.
Merimetson pesiä hävitettiin laittomasti kolmessa yhdyskunnassa yhteensä noin 840 kappaletta: Kustavissa (417 pesää), Luvialla (271 pesää) ja Länsi-Turunmaalla (150 pesää). Kustavissa ja Luvialla hävitystyö tehtiin luonnonsuojelualueella. Hävitettyjen pesien kokonaismäärä oli valitettavasti jonkin verran korkeampi kuin edelliskesänä, mutta kohdistui pienempään määrään yhdyskuntia.
Merikotkat aiheuttivat paikoin tappioita merimetsojen pesinnöille; esimerkiksi Raaseporin yhdessä yhdyskunnassa noin puolet lähes viiden sadan parin pesinnöistä tuhoutui merikotkien vaikutuksesta. Tiheän merikotkakannan alueilla, kuten Ahvenanmaalla, merimetson voi olla vaikea perustaa uusia menestyviä yhdyskuntia.
Suomessa erittäin uhanalainen etelänkiisla pesi toista vuotta ja runsastui vuonna 2008 syntyneessä merimetsoyhdyskunnassa itäisellä Suomenlahdella. Etelänkiislan katsotaan hyötyvän merimetson suojaavasta vaikutuksesta erityisesti minkkiä vastaan, ja Ruotsissa kiislakannat ovat jo kasvaneet voimakkaasti merimetsoyhdyskuntien suojissa.
Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa 2004-2011 (SYKE)
|
2004
|
2005
|
2006
|
2007
|
2008
|
2009
|
2010
|
2011
|
Suomenlahti
|
1777
|
2191
|
2332
|
3054
|
3822
|
4681
|
4725
|
5877
|
Saaristomeri
|
581
|
1158
|
1611
|
3170
|
4439
|
4703
|
3586
|
4289
|
Selkämeri
|
311
|
1047
|
1534
|
2296
|
3650
|
5649
|
5186
|
6297
|
Merenkurkku
|
108
|
114
|
150
|
205
|
547
|
720
|
719
|
1087
|
Perämeri
|
133
|
111
|
143
|
197
|
219
|
254
|
203
|
162
|
Parimäärä yht.
|
2910
|
4621
|
5770
|
8922
|
12677
|
16007
|
14419
|
17712
|
Yhdyskuntia
|
21
|
26
|
23
|
32
|
41
|
49
|
34
|
34
|
Kannankasvu %
|
79
|
59
|
25
|
54
|
42
|
26
|
-10
|
23
|
Koko taulukko (v. 1996-2011) ladattavassa muodossa:
Merimetson pesimäalueet vuonna 2011
Lisätietoja
- Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön (Kuvaaja Pekka Rusanen)