Merimetson pesä.
Kuva: Heikki Kotiranta
Kesällä 2012 merimetsojen pesiä on laskettu Suomen merialueilla yhteensä noin 17 100, mikä on 600 pesää vähemmän kuin edelliskesänä. Muista merialueista poiketen Saaristomeren pesimäkanta pieneni 12 prosenttia. Myös Suomenlahden länsiosassa pesimäkanta pieneni seitsemällä prosentilla, kun itäosassa puolestaan kasvua oli 11 prosenttia. Näin Suomenlahden kokonaiskanta pysyi ennallaan.
Merimetsojen pesimäkannan kasvu on hidastunut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Vuotuinen kasvu oli keskimäärin 47 prosenttia vuosina 2003–2007, mutta enää 16 prosenttia vuosina 2008–2012. Useat ankarat talvet Keski- ja Etelä-Euroopassa ovat osaltaan hillinneet kasvua Itämerellä.
Vuonna 2012 merimetson pesimäkanta pysyi vahvimpana Selkämerellä (6 151 pesää) ja Suomenlahdella (5 940 pesää). Saaristomerellä laskettiin 3 793, Merenkurkussa 1 046 ja Perämerellä 178 pesää.
Saaristomerellä ja Suomenlahden länsiosassa havaittu merimetsokannan taantuminen voi selittyä merikotkan voimakkaalla runsastumisella. Ilmeisesti merikotka heikensi merimetson pesimämenestystä useissa kolonioissa, kuten Raaseporissa ja Luvialla. Merikotkien on havaittu syöneen sekä merimetson poikasia että munia ja aiheuttaneen aikuisten lintujen siirtymistä pois vakiintuneelta pesimäluodolta.
Suomen merialueilla havaittiin kaikkiaan 37 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät 57:llä luodolla. Kuusi uutta pesimäyhdyskuntaa sijaitsivat Raaseporissa, Hangossa, Naantalissa, Porissa ja Uudessakaarlepyyssä.
Merimetso suojaa etelänkiislaa
Suomessa erittäin uhanalainen etelänkiisla on runsastunut merkittävästi itäisellä Suomenlahdella pesiessään samalla luodolla merimetsojen kanssa. Normaalisti lohkareiden alla pesivät kiislat ovat munineet avoimesti merimetson pesien väleihin. Tällöin maapedoista erityisesti minkki ei pääse tuhoamaan pesiä.
Merimetson pesiä hävitettiin laittomasti ainakin kahdessa yhdyskunnassa Raaseporissa (64 pesää) ja Porissa (12 pesää). Uudessakaarlepyyssä pesimäluodolle viety tarhakettu tuhosi uhanalaisen selkälokin pesinnät, muttei vaikuttanut merkittävästi merimetson poikastuottoon.
Euroopassa pesii kaksi merimetson alalajia, atlanttinen alalaji carbo ja Itämerellä pesivä sinensis. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella syksyinä 2010 ja 2011 poikkeusluvilla metsästetyistä merimetsoista yli puolet oli atlanttista alalajia. Näin metsästys kohdistuu pääosin muuttaviin eikä meillä pesiviin merimetsoihin. Osa atlanttisen alalajin kannasta muuttaa Itämeren kautta talvehtimisalueilleen ja on yleinen Suomen merialueilla jo elokuun jälkipuoliskolla.
Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa 2004-2012 (SYKE)
| |
2004
|
2005
|
2006
|
2007
|
2008
|
2009
|
2010
|
2011
|
2012
|
|
Suomenlahti
|
1777
|
2191
|
2332
|
3054
|
3822
|
4681
|
4725
|
5877
|
5940
|
|
Saaristomeri
|
581
|
1158
|
1611
|
3170
|
4439
|
4703
|
3586
|
4289
|
3793
|
|
Selkämeri
|
311
|
1047
|
1534
|
2296
|
3650
|
5649
|
5186
|
6297
|
6151
|
|
Merenkurkku
|
108
|
114
|
150
|
205
|
547
|
720
|
719
|
1087
|
1046
|
|
Perämeri
|
133
|
111
|
143
|
197
|
219
|
254
|
203
|
162
|
178
|
|
Parimäärä yht.
|
2910
|
4621
|
5770
|
8922
|
12677
|
16007
|
14419
|
17712
|
17108
|
|
Yhdyskuntia
|
21
|
26
|
23
|
32
|
41
|
49
|
34
|
34
|
37
|
|
Kannankasvu %
|
79
|
59
|
25
|
54
|
42
|
26
|
-10
|
23
|
- 3
|
Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa 2004-2012 (SYKE)
|
|
Suurempi kuva
Merimetson pesimäalueet vuonna 2012
|
|
Lisätietoja
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 5098 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Kuva: Heikki Kotiranta
Kuva: Heikki Kotiranta
Kuva: Heikki Kotiranta
Merimetson pesimäyhdyskunta Suomenlahdella. Kuva: Heikki Kotiranta