Sinilevää rantavedessä. Kuva: Niina Yliknuussi, Ympäristöhallinnon kuvapankki
Laajojen sinileväkukintojen esiintymisriski on Suomen merialueilla paria viime vuotta pienempi, sillä levien käytettävissä on vähemmän ravinteita verrattuna edellisiin vuosiin. Suomenlahdelle voi kuitenkin muodostua voimakkaitakin leväkukintoja, mikäli kesä on lämmin. Lämmin toukokuu saattaa aiheuttaa tänä vuonna kukintoja normaalia aikaisemmin.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan sinilevälauttojen esiintymisriski Suomen avomerialueilla on tänä kesänä huomattava läntisellä ja keskisellä Suomenlahdella. Lisäksi riski on kohtalainen Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Muualla Selkämerellä ja Perämerellä riski on vähäinen.
Sinileväkukintariski merialueilla kesällä 2018 © SYKE
”Säätila vaikuttaa huomattavasti sinilevätilanteeseen; lämmin kesä mahdollistaa laajempien leväkukintojen muodostumisen. Viime vuonna meriveden korkeat ravinnetasot eivät johtaneet voimakkaisiin sinileväkukintoihin, koska kesä oli kylmä”, sanoo johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta.
Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueilla ajoittuu yleensä heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Kukinnat saattavat jatkua paikoin pitkälle syksyyn, mutta eivät yleensä yhtä runsaina kuin kesällä. Tänä vuonna lämmin toukokuu saattaa aiheuttaa näkyviä kukintoja normaalia ajankohtaa aikaisemmin.
Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita
Avomerellä muodostuneiden kukintojen kulkeutuminen rannikkoalueille riippuu kulloinkin vallitsevista tuuli- ja virtausoloista. Sinilevälautat voivat kulkeutua saaristoon ja rannikoille erityisesti ulapanpuoleisten tuulten vallitessa. Voimakas tuuli sekoittaa sinileväkukinnan pintaveteen, jolloin se on vaikeammin havaittavissa. Tyynen jakson aikana sinilevät nousevat taas nopeasti pintaan.
Rannikolla ja saaristossa alueelliset virtausolot ja ravinteiden kuormituslähteet voivat aiheuttaa paikallisia sinileväkukintoja erityisesti pitkän tyynen ja lämpimän jakson aikana. Lisäksi tuuli voi kasata sinilevää rantaveteen ja rannoille.
Sinilevät saattavat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja ihoa ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen.
Esiintymisriskin arvioon vaikuttaa talven ravinnetilanne
Sinileväkukintojen esiintymisriskin arvioon vaikuttaa eniten edellisen talven ravinnetilanne. Tutkimusalus Arandan peruskorjauksen vuoksi ravinnetietoja oli tänä vuonna käytettävissä huomattavasti normaalia vähemmän. Tietoja saatiin Merivartioston avustuksella, kauppalaivojen Algaline-seurannasta sekä Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen laitoksen (SMHI) ja Uumajan yliopiston talvella suorittamista mittauksista.
Sinileväkukintojen esiintymisriski arvioitiin Itämeren ekosysteemimallilla SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. Tulevan kesän sääoloja ei voida ennustaa riittävällä tarkkuudella, joten sinileväkukintojen riskinarvio perustuu viiden esimerkkivuoden tuuli-, virtaus- ja lämpötilaolosuhteisiin. Mallin antamat tulokset arvioitiin asiantuntijoiden voimin, ja riskiarviossa hyödynnettiin myös kokemuksia aikaisempien vuosien arvioinneista ja havainnoista.
Sinilevien esiintymisen riskinarvio kuvaa parhaiten avomerialueiden tilannetta. Arandan peruskorjauksen vuoksi aineistosta puuttuu huomattava määrä havaintoja Suomen läheisiltä merialueilta, mikä lisää kesän 2018 arvion epävarmuutta huomattavasti.
Levätiedotus alkaa
SYKEn tiedottaa Suomen avomerialueiden yleisestä levätilanteesta tästä viikosta alkaen viikoittain elokuun loppuun saakka.
Lisätietoja
Leväkukintojen riskinarvio
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 106
Viestintä
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, 0295 251 242
Karttakuva tiedotusvälineiden käyttöön