Kuuntelin elokuisena iltana radiota. Siellä kolme puoluejohtajaa, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja vihreiden, kisailivat tulevien vaalien teemoista. Ilahduin, kun jokaisen esiin nostamat teemat liittyivät kestävään hyvinvointiin ja kestävän kehityksen keskeisiin tavoitteisiin. Keskustelun aiheita olivat köyhyyden poistaminen, työllisyyden lisääminen ja ympäristötavoitteet.
Kaikkiaan YK:n kestävän kehityksen agendassa on 17 tavoitetta aina ruokaturvasta kulutuksen hillintään ja eri tahojen yhteistyön tarpeeseen. Kuunnellessani johtajia jäin kuitenkin pohtimaan, olisiko hyvä vai huono asia, että nämä puolueet olisivat samassa hallituksessa. Asialla on puolensa. Oleellista kestävän kehityksen toteutumiselle on nimittäin se, että tavoitteisiin pyritään kokonaisvaltaisesti, mutta kuitenkin niin, että toimeenpanossa päästään eteenpäin.
Esimerkiksi pohdittaessa ratkaisuja ruokaan liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tulee pohtia ruuan kytkentöjä esimerkiksi nälkään, terveyteen, tasa-arvoon, työllisyyteen, yrittäjyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, teknologiaan, koulutukseen, veden saatavuuteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Kun tavoitteiden saavuttamiseen etsitään keinoja, olisi tärkeää pohtia keinojen oikeudenmukaisuutta. Ratkaisut ongelmiin syntyvät usein yhteiskunnallisten murrosten kautta. Niissä toiset voivat pärjätä jopa aiempaa paremmin. Toiset taas joutuvat luopumaan viimeisistäkin oljenkorsistaan. Poliitikkojen tulisikin miettiä, miten kannatella heitä.
Keinoja kestävään tulevaisuuteen
Suomi on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä maailman maiden kärkeä, kolmannella sijalla. Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa olemme kuitenkin pohtineet, onko tämä koko totuus. Suomella on suuri ekologinen taakka, joka syntyy siitä, että suomalaisten kulutus ja tuotannon prosessit rasittavat planeetan kestokykyä maamme rajojen ulkopuolella.
Suomi ei ole poikkeus, sillä yksikään maapallon maa ei ole saavuttanut kestävän kehityksen tavoitetilaa. Muun muassa tästä kerrotaan tarkemmin SYKEn juuri julkaisemassa, Sitran rahoittamassa, kestävän hyvinvoinnin tietopaketissa. Tutkimuksiin perustuva sivusto tehtiin yhteistyössä Stocholm Resilience Centerin ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan tutkimusyksikön kanssa. Sivustolla kerrotaan myös keinoista, esimerkiksi kiertotalous ja jakamistalous, joilla yhteiskunta voidaan kääntää kestävälle polulle.
Sivustolla tuodaan esiin myös se, että etenkin lasten luontoyhteydellä on yhteys terveyteen. Luonnossa vietetty aika vähentää masennusta ja lisää vastustuskykyä esimerkiksi tulehdusperäisille sairauksille, kuten astmalle, liikalihavuudelle ja joillekin syöville. Olisi tärkeää että päiväkodit, koulut, vanhainkodit ja terveyskeskukset aktivoisivat ihmisiä - vauvasta vaariin – viettämään aikaa viheralueilla. Suomen kaupunkien viheralueet ovat Euroopankin mittakaavassa arvokkaita helmiä, joista kannattaa pitää huoli.
Kyse ei ole vain palmusaarista
Kehitys maapallolla on edennyt osin hienosti. Tämä käy ilmi keväällä ilmestyneestä Hans Roslingin Factfullness -kirjasta. Hänen mukaansa monet maailman maat ovat nousseet köyhyysloukusta, ja useat ovat onnistuneet myös terveyden edistämisessä.
Olemme tottuneet ajattelemaan, että ilmastonmuutos ja muut ekologiset kriisit on saatava hallintaan, jotta tulevat sukupolvet tai Tyynen meren palmusaarilla elävät kansat eivät joutuisi kärsimään maapallolle aiheuttamistamme rasitteista. Tämä kesä on osoittanut, että kyse ei ole tulevista sukupolvista tai palmusaarista, vaan meidän aikakaudestamme ja Euroopasta.
Suomessa koettiin kuumin kesä ikinä. Saksalaisen astronautin Alexander Gerstin kuvat Euroopan tulipaloista ovat piirtyneet verkkokalvoillemme. Ne kertovat sen, mitä tutkijat ovat havainnoineet ja analysoineet kesän 2018 ennätysmäisen kuumuuden vaikutuksista.
Monet, etenkin nuoret, ahdistuvat planeetan tilasta. Tutkimusten mukaan paras lääke sekä ahdistukseen että tilanteen korjaamiseen on toimia yhdessä muiden kanssa asioiden hyväksi.
Kirjoittaja on SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, joka tarkastelee ympäristökysymyksiä globaalista perspektiivistä, mutta viettää vapaa-aikaansa mieluiten pienessä puuveneessään.
Puh. +358 295 251 123
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa
Kestävä hyvinvointi tietopaketti:
Suomi ja kestävä hyvinvointi, www.syke.fi/kestavahyvinvoiti
Finland and sustainable well-being, www.syke.fi/sustainablewellbeing