Sanna-Riikka Saarelan väitöstutkimuksen mukaan tutkimuksen ja ympäristöpolitiikan toimijoiden vuorovaikutus vaatii tutkijalta ymmärrystä siitä, miten tutkimustieto suhtautuu muuhun politiikan kannalta tärkeään tietoon.
Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen vaatii tutkijoiden ja ympäristöpolitiikan toimijoiden vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on alkanut syventyä Suomessa vasta viime vuosina, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sanna-Riikka Saarelan väitöstyön perusteella tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus kannattaa räätälöidä kuhunkin politiikkaongelmaan ja sen kulloiseenkin vaiheeseen sopivaksi. Saarela väittelee Helsingin yliopistossa keskiviikkona 24. kesäkuuta.
”Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää ymmärtää, miten tutkimustietoa tuotetaan, miten sitä hyödynnetään ympäristöpolitiikan valmistelussa ja miten eri toimijat näkevät roolinsa”, sanoo Sanna-Riikka Saarela.
Hänen väitöskirjansa tapaustutkimukset liittyivät politiikkavaikutusten arviointiin, energia- ja ilmastopolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun sekä metsäbioenergiapolitiikkaan.
Tarvitaan ymmärrystä kulloisenkin politiikkaongelman luonteesta
Väitöstutkimus osoittaa, että tutkijoiden ja politiikkaa valmistelevien virkamiesten välinen suhde suomalaisessa ympäristöhallinnassa on alkanut kehittyä vuorovaikutteisempaan suuntaan vasta viime vuosina. Tutkimusta varten haastatellut tutkijat kertoivat esimerkiksi, että vuorovaikutuksen kautta heidän ymmärryksensä käsillä olevien ongelmien moniulotteisuudesta on syventynyt, minkä he kokivat hyödylliseksi myös jatkotutkimusten kannalta. Toisaalta taas osa tutkijoista koki, että vuorovaikutus vie paljon aikaa, mikä on pois varsinaisesta tutkimustyöstä.
”Jotta tutkijat ja politiikan toimijat osaavat suunnitella toimivia vuorovaikutusprosesseja, heillä tulisi olla riittävä ymmärrys käsillä olevan politiikkaongelman luonteesta, prosessin taustatekijöistä sekä kaikista mukana olevista toimijoista”, kuvailee Sanna-Riikka Saarela. ”Tämä vaatii tutkijalta usein perusteellista taustatyötä, monitieteistä pohdintaa sekä ymmärrystä siitä, miten tutkimustieto suhtautuu muuhun politiikan kannalta tärkeään tietoon.”
Väitöstutkimuksen perusteella tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus kannattaa suunnitella huolella. Vuorovaikutus tulee räätälöidä kuhunkin politiikkaongelmaan ja sen kulloiseenkin vaiheeseen sopivaksi. Vuorovaikutuksen lähestymistapoja tulee kehittää yhdessä, ja vuorovaikutuksen vaikutuksia tulee myös arvioida jälkikäteen.
Väitöskirjaa varten kerättiin laadullista haastattelu-, havainnointi- ja dokumenttiaineistoa kolmessa kotimaisessa tapaustutkimuksessa sekä yhdessä vertailevassa kansainvälissä tapaustutkimuksessa.
Lisätietoa:
Sanna-Riikka Saarela, FM, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 587, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sanna-Riikka Saarela väittelee keskiviikkona 24.6.2020 klo 12.00 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Väitös on englanniksi.
Osoite: Helsingin yliopisto, PII -Sali, Yliopistonkatu 4, Helsinki. Tilaisuudessa on rajoitettu määrä paikkoja yleisölle, minkä vuoksi tilaisuutta voi seurata myös videon välityksellä. (Helsingin yliopiston etätapahtumat)
Väitöskirja: Kahden maailman välissä? Tieteen ja politiikan vuorovaikutus suomalaisessa ympäristöhallinnassa (In between two Worlds? Science-policy interaction in Finnish environmental governance)