Vaihe I: FEO-hanke 2020-2024
Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa (Finnish Ecosystem Observatory, FEO, 2020–2024) kartoitettiin biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurantojen nykytilanne Suomessa. Hankkeessa selvitettiin maastohavaintoihin, kaukokartoitukseen, eDNA:han ja muihin molekyylibiologisiin menetelmiin sekä mallinnukseen perustuvien seurantamenetelmien käyttöä sekä arvioitiin niiden tulevia käyttömahdollisuuksia.
Luontotietojen saatavuuden, löydettävyyden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi tuotettiin Luontotieto-sivusto (luontotieto.syke.fi), jonka kautta on löydettävissä kattavasti luonto- ja luontotyyppitietoa. Uudelta sivustolta avautuu myös kokonaiskuva maamme biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurannoista sekä muita tietoa kokoavia verkkopalveluita, kuten uudistetut ja automatisoidut Luonnontila-indikaattorit, sekä luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu, joka kokoaa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tiedot digitaaliseen muotoon.
FEO-hankkeen tukemana perustettiin Luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä Lukki (luontotieto.syke.fi), jonka tavoitteena on edistää kansallista luontotiedon kehittämisohjelmaa 2024–2035. Tämän luontotiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyömallin avulla tuetaan elinympäristöjen tilan laajamittaista seurantaa, arviointia ja tutkimusta, sekä näitä koskevien tietojen hallintaa.
Vaihe II: FEO RI luontotietoinfrastruktuurin käynnistys 2025
Syken ja Luken johdolla on jatkettu FEO-hankkeen pohjalta kehitystyötä kansallisen luontotietoinfrastruktuurin rakentamiseksi. Suunnitteilla olevan FEO RI:n toimintaa on havainnollistettu kuvassa 1. Jatkokehityksen tavoitteena on rakentaa sekä tutkimusta, että yhteiskunnallista päätöksentekoa tukeva digitaalinen tutkimus- ja seurantainfrastruktuuri, joka toimii yhteenkokoavana palveluna erilaisten luontoaineistojen löydettävyyden ja käytettävyyden helpottamiseksi. Esimerkkejä FEO RI:n kautta saavutettavista aineistoista ovat i) luontotyyppien esiintymistä ja kuntoa koskevat tiedot, ii) luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita koskevat tiedot, sekä iii) molekyylibiologiset havainnot.
FEO RI:n kehityskohteet jakautuvat kolmeen kategoriaan:
- Uusien kustannustehokkaiden seurantoja tukevien ja täydentävien menetelmien kattava käyttöönotto luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon lähteenä mukaan lukien kaukokartoitus, molekyylibiologiset menetelmät, koneoppiminen ja mallinnus.
- Kattavan tiedontuotannon ja -hallinnan mahdollistavan, yhteentoimivan infrastruktuurin rakentaminen perustuen olemassa olevaan ja mahdollistaen tarpeelliset uudet palvelut sekä tietotuotteet.
- Yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen luominen tiedon tuotantoon, hallintaan ja jakeluun.
Kuva 1: FEO RI:n toimintamallin kuvaus
FEO RI täydentää muiden kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tarjoamia palveluita spatiaalisesti kattavien tietotuotteiden, sekä yhteiskunnallista kestävyyttä edistävien analyysipalveluiden osalta (Kuva 2). Pitkäntähtäimen tavoitteena on kehittää luontotietoinfrastruktuuria yhdessä kansainvälisten vastaavien muotoutumassa olevien infrastruktuurien (esim. GBiOS, EBOCC) kanssa ja vakiinnuttaa FEO RI:n paikka kansallisten tutkimusinfrastruktuurien joukossa.
Kuva 2: FEO RI:n suhde muihin kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä kansainvälisiin infrastruktuureihin. FEO RI tarjoaa ratkaisuja spatiaalisten aineistojen hallintaan ja analyyseihin, ja se kattaa biodiversiteetin kaikki osa-alueet (vrt. Essential Biodiversity Variables).
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, Syke (etunimi.sukunimi@syke.fi)
Tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi, Luke (etunimi.sukunimi@luke.fi)