Uutinen 2.11.2020 klo 11.00
© Riku Lumiaro
Kansainvälisen merijäätutkijoiden verkoston Nature Climate Change -julkaisusarjassa julkaistu tutkimuskatsaus arktisen merijään katoamisen seurauksista ekosysteemeille painottaa uuden tutkimustiedon tuottamisen tärkeyttä päätöksenteon ja ilmastomallinnuksen pohjaksi. Katoavan merijään seurauksien parempi ymmärtäminen on tärkeää sekä globaalien ilmastomallien toiminnalle että arktisen alueen luonnonvarojen hallinnalle ja hoidolle.
Merijään väheneminen vaikuttaa ilmastoon ja ekosysteemeihin
Merijää on vähentynyt nopeammin kuin on osattu ennakoida, ja tutkimustieto muutosten ekologisista seurauksista on vielä pääosin epävarmaa. Voidaan kuitenkin arvioida, että merijään katoaminen tulee hyvin todennäköisesti vaikuttamaan Arktisen alueen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan perustavalla tavalla. Merijää vaikuttaa merkittävästi maapallon ilmastojärjestelmään, mutta siinä tapahtuvien muutosten vaikutusta ainevirtoihin ei ole vielä riittävällä tasolla sisällytetty globaaleihin ilmastomalleihin.
”Merijään nopea väheneminen johtaa miltei kaikkien ekosysteemin osien ja niiden toiminnan häiriintymiseen, ja alamme vasta vähitellen ymmärtää miten vakavia, moninaisia ja monimutkaisia seuraukset tulevat olemaan” toteaa tutkimuksen johtaja, professori Delphine Lannuzel australialaisen Tasmanian yliopiston meren- ja Etelämantereen tutkimuksen instituutista.
Kansainvälinen tutkimushanke merijään muutoksista
SYKEn merikeskuksen erikoistutkijat Letizia Tedesco ja Hermanni Kaartokallio osallistuivat tutkimukseen. Tedesco johti ympäristöolosuhteiden muutosta käsittelevää osiota ja Kaartokallio osallistui eliöstöä käsittelevän osion työhön.
”Tarkastelemme tutkimuksessa saatavilla olevaa tutkimustietoa muuttuvan merijään vaikutuksista ainekiertoihin ja eliöstöön. Tutkimus on kuitenkin laadullinen eikä suoraan mittaa muutoksen vaikutuksia” toteaa Tedesco. ”Suositamme riittävän ja pitkäaikaisen mittausaineiston tuottamista arktisella alueella sekä olemassa olevien mallien kehittämistä, jotta epävarmuuksia voidaan vähentää ja ennustekykyä kehittää. Merijään ainevirtoja ei ole sisällytetty useimpiin laajan mittakaavan arktisen alueen malleihin erityisesti ilmastojärjestelmämalleihin. Uudelle merijään ainevirrat huomioivalle mallinnustutkimukselle on selkeä tilaus. Kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa paremmat ennusteet Arktisen alueen vasteesta merijään sulamiseen.”
”Saatavilla olevan tutkimuksen perusteella voidaan arvioida merijään katoamisen vaikuttavan koko Pohjoisen Jäämeren ravintoverkkoon bakteereista ja planktonlevistä huippupetoihin kuten valaisiin ja jääkarhuihin”, sanoo Kaartokallio. ”Todennäköisimmin ekosysteemin tuottavuuden muutokset vaikuttavat myös meren ainevirtoihin muun muassa meren pintakerroksen ja pohjan välillä sekä ilmaston kannalta merkittävien kaasujen siirtymiseen meren ja ilmakehän välillä. Lopulta myös kotoperäisten lajien kuten maitovalaiden, jääkarhujen ja jäämerenseitin odotetaan vähenevän niiden keskeisen habitaatin kadotessa. Tilalle leviää etelästä muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuneita lajeja. Lajiston muutosten vaikutukset ravintoverkkoihin ovat vielä tuntemattomia”
Tutkimukseen osallistui yli 30 tutkijaa Suomesta, Australiasta, Alankomaista, Norjasta, Saksasta, Belgiasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Japanista, Ranskasta ja Etelä-Afrikasta.
Kaavio englanniksi: Future expectations of changes in the sea-ice biogeochemical system in the Arctic (JPG)
Lisätietoa
- Erikoistutkija Letizia Tedesco, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 686 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Hermanni Kaartokallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh 0295 251 247, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä