Virojoki. © Eija Putkuri.
SYKEn tutkijat ja Virolahden ja Miehikkälän kuntien asiantuntijat toteuttivat osana SEVIRA -hanketta Virojoen valuma-alueella vesistöjä koskevan kansalaiskyselyn vuoden 2020 lopulla. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 734 Virolahden ja Miehikkälän kuntien vaki- ja loma-asukkaalle ja siihen saatiin yhteensä 329 vastausta. Korkea vastausprosentti kertoo aiheen kiinnostavuudesta sekä vaki- että loma-asukkaiden keskuudessa.
Moni vastaaja sai uutta tietoa vesistöjen tilasta, toimista ja kansalaisseurannasta, loma-asukkaat jopa suhteessa vakiasukkaita enemmän. Tutuin vesiympäristö eroaa vaki- ja loma-asukkailla: järvi on tutuin loma-asukkaille ja jokiympäristö vakiasukkaille. Joka neljäs vastaaja oli kokenut, että alueen vesistöt olisivat muuttuneet huonompaan suuntaan ja hiukan yli puolet heistä on vähentänyt vesistöjen käyttöä tämän muutoksen vuoksi.
Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta, miten he ovat käyttäneet alueen vesistöjä viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kaksi selvintä tavoitetta vesienhoitoon ovat kyselyyn vastanneiden mukaan vedenlaadun parantaminen ja veden riittävyyden turvaaminen, seuraavaksi tärkeimmäksi asiaksi nousivat vaelluskalojen nousu ja kalakantojen hoito.
Esitetyistä keinoista vesistöjen tilan parantamiseksi kysyttäessä tärkeimmiksi tavoitteiksi nousi roskaantumisen vähentäminen. Kuitenkin kaikki esitetyt keinot saivat vastaajien enemmistöltä kannatusta. Esimerkiksi tavoitetta turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vähentämisestä piti erittäin tärkeänä 43 prosenttia ja melko tärkeänä 31 prosenttia vastaajista ja vastaavasti kalankasvatuksesta aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämistä piti erittäin tärkeänä tavoitteena 23 prosenttia ja melko tärkeänä tavoitteena 43 prosenttia vastaajista.
Vesien ekologinen tila yllätti monet vastaajat. Moni vastaaja oli olettanut vesistöjen tilan olevan parempi.
Kyselyssä esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa alueelle perustettaisiin paikallinen vesienhoito- ja kunnostusyhdistys. Miltei puolet, 47 prosenttia, Virojoen tutkimusalueen kaikista vastaajista ja jopa 58 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajan asunnon omistajista olisi valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua paikalliselle vesienhoito- ja kunnostusyhdistykselle, mikäli sellainen perustettaisiin alueelle.
Kysely antaa paljon konkreettisia ideoita vesienhoitoon Virojoen vesistöalueella. Kaikki 70 ideaa on ryhmitelty raportissa teemoittain.
Lisätietoja
- kyselystä
kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi
- SEVIRA-hankkeesta
projektikoordinaattori Ljudmila Vesikko, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi