Uutinen 15.9.2021 klo 11.59
Rakkolanjoki. Kuva Eija Rantajärvi.
Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkijat ja Lappeenrannan kaupungin asiantuntijat toteuttivat osana SEVIRA -hanketta Rakkolanjoen valuma-alueella vesistöjä koskevan kansalaiskyselyn vuoden 2021 alussa. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 1009 alueen vaki- ja loma-asukkaalle ja siihen saatiin yhteensä 242 vastausta. Lopulliseen analyysiin päätyi 214 vastausta.
Kartta 1. Rakkolanjoen valuma-alueen otanta ja vastanneiden osuus.
Monelle vastaajalle valuma-alueen vesistöt olivat vieraita; alueella ei ole juurikaan mökkiasutusta eikä kovin moni asukas saa toimeentuloaan metsä- tai maataloudesta. Vajaalle viidesosalle (19 prosenttia) vastaajista koti tai loma-asunto sijaitsee vesistön rannalla tai sen lähettyvillä (kuva 1). Haapajärvi oli vesistöistä tunnetuin 26 prosentille ja Rakkolanjoki 13 prosentille vastaajista. Tutkimusalueen ulkopuolella sijaitsevan Saimaan tai Pien-Saimaan tutuimmaksi kertoi 17 % vastaajista. Saatujen vastausten määrä painottui odotetusti valuma-alueen pohjoisosiin, sillä suurin osa valuma-alueen asutuksesta sijoittuu Lappeenrannan kaupungin myötä alueen pohjoisosaan. Vastausaktiivisuus oli kuitenkin suurempaa valuma-alueen alaosissa (kartta 1).
Miten alueen vesistöt liittyvät sinuun? (n=214)
Kuva 1. Vastaukset kysymykseen, miten alueen vesistöt liittyvät vastaajaan, lomakkeen kysymys 2.
Kysyttäessä muutamien julkisella rahoituksella edistettävien asioiden merkityksestä alueella ilmeni, että terveyspalveluiden tai tieverkoston kehittämistä pidettiin tärkeämpänä kuin veden laadun parantamista Haapajärvellä ja/tai Rakkolanjoella. Toisaalta vesien tilan parantaminen oli vastaajien mielestä tärkeämpää kuin esimerkiksi uuden monitoimihallin rakentaminen tai venäläisten matkailun edistäminen.
Oletko käyttänyt alueen vesistöjä ja/tai niiden ranta-alueita viimeisen kolmen vuoden aikana?
Kuva 2. Vastaajien vesistöjen käyttötavat viimeisen kolmen vuoden aikana, lomakkeen kysymys 3.
Kyselyssä ilmeni, että suuri osa vastaajista (44 prosenttia) ei ole lainkaan käyttänyt alueen vesistöjä tai niiden ranta-alueita viimeisen kolmen vuoden aikana. Maisemaa tai luontoa rannalla tarkkailee 37 prosenttia vastaajista ja vesistöissä virkistäytyy 24 prosenttia vastaajista. Kasteluvettä alueen vesistä ottaa noin neljä prosenttia vastaajista (kuva 2).
Vesien huono tila yllätti monet vastaajat: 37 prosentille esitetty kartta vesistöjen ekologisesta tilasta toi yllätyksen ”Enpä tiennyt, että kyseinen valuma-alue oli näin huonossa kunnossa.” tai ” En odottanut keltaista väriä (eli tyydyttävän ekologisen tilan kuvaavaa väriä) esiintyvän noin paljon. Tilanteeseen pitää pikaisesti puuttua”.
Vesienhoidon tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi selvästi kaksi asiaa: veden laadun parantaminen, joka annettujen vaihtoehtojen joukosta nousi selkeästi tärkeimmäksi tavoitteeksi 62 prosentilla vastaajista. Vaelluskalojen nousun tai kalakantojen hoidon tärkeyden nosti esiin jopa 75 prosenttia vastaajista.
Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he valmiita toimimaan vapaaehtoisena vesistön seuraajana seuraavan kolmen vuoden aikana. Noin 16 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita esimerkiksi seuraamaan vesistöjen roskaisuutta, näkösyvyyttä tai levätilannetta. Osuus vastaa hyvin sitä määrää vastaajista, joka jo tekee luontohavaintoja esimerkiksi jäänlähdön ajankohdasta, muuttolinnuista tai säästä (16 prosenttia vastaajista). Miltei jokainen vastaaja (90 prosenttia) koki saaneensa kyselyn myötä uutta tietoa valuma-alueen vesien tilasta tai siitä, miten kansalaiset voisivat osallistua tilan seurantaan (86 prosenttia).
Kyselyssä esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa alueelle perustettaisiin paikallinen vesienhoito- ja kunnostusyhdistys. Selvä enemmistö eli 61 prosenttia vastaajista ei olisi valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua tällaiselle yhdistykselle, 7 prosenttia olisi valmis maksamaan ja 32 prosenttia voisi harkita maksamista, mikäli yhdistys perustettaisiin alueelle.
Uusia ideoita Rakkolanjoen vesienhoitoon
Kysely antoi myös konkreettisia ideoita vesienhoitoon Rakkolanjoen vesistöalueelle. Annetusta 27 toimintaehdotuksesta jätevesien puhdistamisesta tai vaelluskalojen oloista pohdittiin mm. näin:
” Toivoisin pikaista aikataulua uuden vedenpuhdistamon toteuttamiseen. Mielestäni valitun puhdistusmenetelmän sekä laitoksen toimintavarmuuden tulee tähdätä täydelliseen puhdistamiseen. Laadun tulee olla ehdottomasti ensisijainen kriteeri, kun asiasta päätetään. Puhdas vesi ja hyväkuntoiset vesistöt ovat mittaamattoman arvokas omaisuutemme.”
” … Itään laskevien puro- ja jokivesien hoidossa riittää askaretta, kunnes taimen nousee Rakkolanjokeen. Työ on myös monikansallista.”
Lisätietoja
-
Rakkolanjoen kansalaiskyselyn tulosraportti (pdf)
- kyselystä
kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi
- SEVIRA-hankkeesta
projektikoordinaattori Kai Myrberg, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi