Uutinen 20.10.2021 klo 8.52
SEVIRA-hankkeen keskeinen teema on Suomen ja Venäjän yhteistyö. Hankkeen yksi osa-alue on Itäisen Suomenlahden rannikon vesialueiden tilan pitkän aikavälin seuranta. Vuonna 2021 hankkeessa tehtiin rannikon merialueilla Suomen ja Venäjän puolella näytteenottomittauskampanjoita, joiden tulosten perusteella arvioidaan alueen nykytilaa. Suomen puolella mittaukset keskittyivät Vironlahdelle, Venäjän puolella Viipurinlahdelle.
Satelliittiseuranta monipuolistaa rannikkoseurantaa
Rannikon näytteenottomatkojen lisäksi SEVIRA-hankkeessa on hyödynnetty liki päivittäin Itäisen Suomenlahden yli lentäviä satelliitteja. Hanke hyödyntää muun muassa Euroopan unionin lippulaivan, Copernicus-ohjelman satelliittisarjoja, joista saadaan monipuolisesti ympäristön seurantaan soveltuvia havaintoja.
SEVIRA-hankkeessa satelliittien havainnoista on määritetty levän määrää, veden sameutta ja meriveden lämpötilaa. Satelliittihavaintoja voidaan hyödyntää niiltä päiviltä ja alueilta, jotka ovat olleet pilvettömiä satelliitin ylilentoaikaan, joka yleensä vähän ennen puolta päivää.
Satelliittihavaintoja voidaan hyödyntää päivittäisinä karttoina, jotka näyttävät alueen hetkellisen tilan havainnollisesti, esimerkiksi sen, missä päin Itäisellä Suomenlahdella on havaittu sinilevää. Toisaalta satelliittihavainnoista voidaan laskea kooste kesäkauden havainnoista. Näiden avulla voidaan arvioida rannikkovesien kuntoa ja verrata aiempiin vuosiin. Satelliittihavaintojen hyvä puoli onkin, että havaintoja voidaan tehdä molemmin puolin rajaa samanaikaisesti, aina kun on pilvetöntä.
Havainto kesäisestä lämpötilavaihtelusta SEVIRA-hankkeen alueella satelliittihavainnoista määritettynä (19.6.2021). Kesä 2021 oli lämmin, joten myös pintavesi oli erityisen lämmintä Itäisellä Suomenlahdella. Satelliittihavainnoista saadaan lämpötilahavaintoja päivittäin vähän karkeammin, ja näin tarkasti (100 m tarkkuudella) noin puolentoista viikon välein.
Seuranta-asemat Viipurinlahdella
Näytteenottomatkojen ja satelliittihavaintojen mittaukset menevät hyvin yksiin asemien sijaintipaikoilla. SEVIRA-hankkeessa toteutettiin uusia satelliittiseuranta-asemia yhteensä yhdeksän Viipurinlahden eri osiin. Suomen puolen merialueille täydennettiin lisäasemia siten, että Itäiseillä Suomenlahdella on nyt 13 satelliittiseuranta-asemaa.
Seuranta-asemilta kertyy automaattisesti havaintoja vedenlaadusta myös hankkeen jälkeen. Asemille täydennettiin havaintoja kaikista vuosilta, joita havaintoja on saatavilla. Levän määrää kuvaavan a-klorofyllin osalta aineisto alkaa vuodesta 2015, mutta pintalämpötilahavaintoja on saatavilla jopa vuodesta 2004 lähtien.
Vironlahden rannikolle täydentyi tänä vuonna satelliittiseuranta-asemia, joiden havainnoista voidaan jatkossakin seurata lämpötilan, levän määrän ja sameuden vaihteluita. Havaintoja kertyy nyt asemanäytteenoton lisäksi satelliittihavainnoista (kuvan keltaisilta alueilta). Alueelle laskevien jokien kautta rannikolle tulee ravinne- ja humuspitoisia sekä ajoittain myös hyvin sameita jokivesiä, joiden leviäminen näkyy varsinkin keväisin sulamisaikaan ja sateiden jälkeen. Vedenlaadun vaihtelu itse Virolahdessa on varsin suurta ja sen pohjoisosaan laskevan Virojoen valuma-alueen vaikutus on ajoittain selkeä.
SEVIRA-hankkeen Viipurinlahden ja Vironlahden satelliittiseuranta-asemat. Havainnoista seurataan lämpötilan, levän määrän ja sameuden vaihteluita. Havaintoja kertyy hankkeen jälkeenkin satelliittihavainnoista kartan havainnollistamilta keltaisilta alueilta. Havaintoalueiden muoto vaihtelee, koska niistä on rajattu aseman ympäriltä pois matalat alueet ja saaret.
Lisätietoja
- erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi
- hydrobiologi Jouni Törrönen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
-
TARKKA-karttapalvelu