Uutinen 17.11.2021 klo 9.00
© Jani Antila, Tapio Oy
Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun muassa jokien tulvatasanteiden ennallistamista, mikä tulvasuojelun lisäksi hidastaa luontokatoa ja parantaa vesistöjen tilaa.
Professori Hering johtaa lokakuussa käynnistynyttä MERLIN-hanketta, jossa toteutetaan vesistö- ja valuma-aluekunnostuksia eri puolilla Eurooppaa ja sovelletaan luonnonmukaisten ratkaisujen parhaita käytäntöjä. Hanke etsii uusia, laajasti sovellettavia käytäntöjä ekosysteemien toiminnan palauttamiseen luonnonmukaiseen tilaan sekä hiilensidonnan parantamiseen. Nelivuotisessa projektissa on mukana 44 organisaatiota: yliopistoja, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelujärjestöjä, etujärjestöjä sekä muita sidosryhmiä.
”Luontoa on muokattu voimakkaasti myös Suomessa ja kunnostukseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä”, sanoo uudistuvan ympäristötiedon ohjelmajohtaja Kristian Meissner Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Meissner koordinoi SYKEn osuutta tutkimushankkeesta.
Luonnonmukaisia kunnostuksia ympäri Eurooppaa
Horizon 2020 Green Deal -rahoitteisen hankkeen 21 miljoonan euron rahoituksesta 10 miljoonaa käytetään luonnonmukaisiin ekosysteemikunnostuksiin eri puolilla Eurooppaa Suomesta aina Israeliin saakka. Hankkeen 17 pääkohteella kerätään kokemuksia tähän mennessä tehdyistä parhaista luonnonmukaisista kunnostuksista ja seurataan laaja-alaisesti niiden vaikuttavuutta. Kunnostuksia seurataan ja vertaillaan parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.
”MERLIN-hankkeessa eri sidosryhmät tekevät yhteistyötä ja osallistuvat myös toimenpiteiden suunnitteluun ja tulosten arviointiin”, kertoo hankkeen sidosryhmätyötä Eurooppa-tasolla kehittävä tutkija Maria Ojanen SYKEstä. Luonto- ja ilmastovaikutusten lisäksi huomiota kiinnitetään myös kunnostusprojektien taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.
Hankkeen keskiössä on kohteiden yhteiskunnallinen merkitys, biodiversiteetin parantaminen sekä ilmasto- ja vesistöpäästöjen vähentäminen. Vaikutuksia arvioidaan yhteisillä, globaalisti hyväksytyillä indikaattoreilla, jotta menetelmiä voisi monistaa ja soveltaa paikalliselta tasolta aina Euroopan tasolle asti.
Uutta elämää Komppasuon turvetuotantoalueelle
Kunnostuksia tehdään Euroopan laajuisesti muun muassa turvemailla, soilla, kosteikoilla, virtavesissä sekä eri kokoisilla valuma-alueilla. Suomessa kohteena on Kuivajoen valuma-alueella sijaitseva Komppasuon turvetuotantoalue, jonka jälkikäyttöä suunnitellaan Neova Oy:n hallinnoimalla alueella.
”Turvetuotannon nopea alasajo yllätti alan toimijat ja tuotannosta poistuu myös alueita, joissa turvetta on paljon jäljellä. Tämä tuo myös jälkikäytön onnistumisen ja ympäristön kannalta haasteita, kun alue siirtyy uuteen käyttöön”, sanoo kehittämispäällikkö Seppo Hellsten SYKEstä. Mikäli entiselle turvetuotantoalueelle tulee esimerkiksi turvepeltoja, kasvihuonekaasut lisääntyvät ja vesistöpäästöt voivat olla merkittäviä.
Komppasuolla toteutettavat jälkikäyttö- ja ennallistamistoimet suunnittelee vesiensuojelun hallintaan erikoistunut Tapio Oy yhdessä alueen haltijan ja ympäristöluvan valvojan kanssa. Myös eri sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan toimenpiteiden suunnitteluun.
”Tavallisen tuhkalannoituksen ja metsityksen lisäksi Komppasuolle rakennetaan kosteikkoja ja mahdollisuuksien mukaan kokeillaan jopa rahkasammaleen kasvatusta”, kertoo Tiina Ronkainen Tapiosta. Käynnissä on useita kansallisia hankkeita, joissa etsitään parhaita turvetuotantoalueiden jälkikäytön vaihtoehtoja. Turpeen nostoa ollaan nopealla tahdilla ajamassa alas Suomen lisäksi myös muualla, joten hankkeen tulokset ovat sovellettavissa Euroopan laajuisesti.
Lue lisää
Lisätietoa
Erikoistutkija Anna-Kaisa Ronkanen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi,
puh. 0295 251 216
Johtaja Kristian Meissner, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi,
puh. 0295 251 422
Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi,
puh. 0295 251 165
Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi,
puh. 040 5341 043
Vesiasiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi,
puh. 050 3229 566