Kunnallinen ekosysteemitilinpito kaupunkien viher- ja vesialueiden arvon mittaamisessa (Countecos)

© Adobe Stock

Hankkeen tausta

Ekosysteemitilinpidolla mitataan ja seurataan kaupunkien viher- ja vesialueiden tilaa, muutosta ja arvoa systemaattisella tavalla. Kaupunkien viheralueet, jotka määritellään tässä osittain tai kokonaan puiden, ruohon, pensaiden tai muun kasvillisuuden peittämäksi maaksi, sekä vesialueet tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja, jotka ovat kaupunkilaisten elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia (Chang ym., 2017; Enssle ja Kabisch, 2020). Nämä alueet tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa virkistykseen, hulevesien imeyttämiseen, lämpöaaltojen lieventämiseen, hiilinieluihin ja -varastoihin, ilmansuodatukseen ja melun vähentämiseen (Bowler ym., 2010; Niemelä ym., 2010). Ne ovat myös kriittisiä elinympäristöjä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista (Lepczyk ym., 2017).

Viime vuosikymmeninä kasvava väestö, kaupunkien tiivistyminen ja maankäytön muutokset ovat kuitenkin johtaneet sinivihreiden tilojen vähenemiseen tai tilan heikentymiseen (Artmann ym., 2019; Hanssen ym., 2021; Niemelä ym., 2010). Lisäksi kaupunkikeskukset ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen edistäjiä, sillä kaupungit ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Samaan aikaan kaupungit ovat alttiita tiiviisti rakennetun alueen lämpösaarekeilmiölle eli ympäristöään korkeammille lämpötiloille ja rankkasateiden aiheuttamille tulville (Govindarajulu, 2014). Arvokkaiden viher- ja vesialueiden sekä niiden kaupunkilaisia hyödyttävien ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi näiden alueiden tuomat hyödyt on järjestelmällisesti otettava huomioon kaupunkien päätöksenteossa, aluesuunnittelussa ja politiikassa (Söderman ym. 2012; Kopperoinen ym., 2015).

Hankkeen tavoitteet

Countecos-hankkeen tavoitteena on kehittää ohjeet kunnallisen ekosysteemitilinpidon käyttöönotolle. Lisäksi pilotoidaan muutamia uusia kuntien kanssa valittuja ekosysteemitilejä, jotka täydentävät aiemmissa kunnallisen ekosysteemitilinpidon hankkeissa pilotoituja tilejä (Kopperoinen ym., 2022; Kopperoinen ym., 2023).

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteiskehittämistä erityisesti pilottikuntien kanssa, mutta myös laajemmin kuntien kanssa Luontokunnat-verkoston kautta. Hankkeessa viestitään aktiivisesti, jotta kuntien ekosysteemitilinpidon hyödyntäminen ja käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa. Hankkeen osallistujat kuuluvat Suomen ekosysteemitilinpitoverkostoon, jonka kautta huolehditaan yhteyksistä sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteisöön ekosysteemitilinpidon kehittämisessä.

Hankkeen toteutus

Projekti jakautuu viiteen työpakettiin.

Työpaketti 1. Ekosysteemin laajuuden ja tilan tilit

Työpaketissa pohditaan, miten SEEA EA -standardin (United Nations ym., 2021) mukaista EU:ssa kehitettyä ekosysteemiluokitusta sovelletaan ekosysteemityyppeihin kuntatasolla. EU:n luokitus on tehty kansallisen tason raportointia varten. Kunta- ja kaupunkitasolla tarvitaan kuitenkin yleensä tarkempaa ja eritellympää tietoa ekosysteemityypeistä. Yksityiskohtaisemmat tiedot pitäisi pystyä risteyttämään standardin mukaisten ekosysteemityyppien kanssa, jotta voidaan luoda yhteys paikallisen ja kansallisen tason ekosysteemitilinpidon välille. Ekosysteemien laajuus -tiliä pilotoidaan Espoossa.

Kaupunkiympäristöihin kehitettyjä ekosysteemien tilaa kuvaavia tilejä (Vallecillo, ym., 2022) testataan sekä Espoossa että Pirkkalassa.

Työpaketti 2. Ekosysteemipalveluiden fyysiset ja rahalliset tilit

Työpaketti pilotoi osallistuvien kuntien valitsemien ekosysteemipalvelujen fyysisiä ja rahallisia tilejä tavoitteena laajentaa ekosysteemipalvelutilien valikoimaa ja testata menetelmien toteutettavuutta Suomen kunnissa. Pilotoimme kaupunkilämpösaarekkeen hillinnän ekosysteemipalvelutiliä sekä Tampereella että Espoossa. Molemmat kaupungit ovat valinneet kyseisen ekosysteemipalvelun kiireellisimmäksi ilmastonmuutoksen ja nousevien lämpötilojen aiheuttamien haasteiden takia. Käymme läpi menetelmiä, joita käytetään kaupunkien lämpösaarekeilmiön hillinnän kartoittamiseen sinivihreillä alueilla, ja valitsemme ekosysteemitilinpitoon soveltuvimmat menetelmät ottaen huomioon mm. tietojen saatavuuden. Fyysisen tilin luominen tapahtuu GIS-pohjaisella mallinnuksella.

Pirkkalalle ja Tampereelle luodaan virkistysekosysteemipalvelujen fyysiset ja rahalliset tilit. Tarkasteltavista virkistysekosysteemipalveluita tarjoavista alueista päätetään yhdessä kuntien kanssa sen perusteella, mitkä alueet ovat niille kiinnostavimpia (mukaan lukien kaikki ekosysteemityypit tai vain tietyt valitut). Ekosysteemien virkistyskäytöstä kerätään tietoa osallistavan GIS-työkalun avulla. Rahalliset ekosysteemipalvelutilit kvantifioidaan käyttämällä esimerkiksi matka- tai aikakustannusmallia.

Työpaketti 3. Ekosysteemien varallisuustilit

Työpaketti tuottaa tiivistelmän ekosysteemien varallisuusuustilien luomisesta. Ekosysteemit voidaan nähdä varallisuutena eli järjestelminä, jotka voivat uudistua ja tarjota ekosysteemipalveluja ajan myötä riippuen niiden terveydestä tai tilasta (Hein ym., 2016). Varallisuutta voidaan mitata sekä fyysisillä että rahayksiköillä. Kansainvälisessä SEEA EA -standardissa ekosysteemin varat arvotetaan yleensä ekosysteemipalvelujen odotetun käytön nettonykyarvon perusteella. Tässä hankkeessa ei pilotoida kuntien ekosysteemien varallisuustilejä, vaan tuotetaan helposti ymmärrettävää ohjeaineistoa, jossa ekosysteemien varallisuustilit selitetään ja visualisoidaan niin, että käsite tulee selkeäksi ja ekosysteemitilinpidossa edistyneet kunnat voivat myöhemmin kokeilla varallisuustilien luomista. Työpaketti toteutetaan olemassa olevaan kirjallisuuteen perustuvana työpöytätyönä.

Työpaketti 4. Polku kohti kunnallista ekosysteemitilinpitoa

Työpaketti koostaa kunnallisen ekosysteemitilinpidon yhteyksiä lainsäädäntöön yhdessä ajankohtaisten politiikkakysymysten ja kuntien tarpeiden kanssa. Lisäksi työpaketissa luodaan kunnallisen ekosysteemitilinpidon malli. Mallissa pohditaan ekosysteemitilinpidon hyödyntämistä myös kunnan tulevien kehityspolkujen arvioinnissa eikä vain kirjaamaan tapahtunutta muutosta.

Malli sisältää ohjeita kunnille kaikista vaiheista ekosysteemitilien luomiseksi SEEA EA -standardin mukaan. Ohjeet sisältävät tietoa ja suosituksia sopivista tietolähteistä ja menetelmistä. Kaikkia mahdollisia ekosysteemitilejä ei voida käsitellä yksityiskohtaisesti, koska olemassa olevat esimerkit eivät kata niitä kaikkia. Ohjeistus näyttää kuitenkin tien ekosysteemitilinpidon aloittamiseen eräillä olennaisimmilla tileillä ja sen omaksumiseen osaksi käytäntöä ja päätöksentekoa. Lisäaineistoa saadaan kansainvälisistä ja kansallisista tutkimuksista.

Työpaketti 5. Yhteiskehittäminen, viestintä, tiedon levittäminen, hyödyntäminen ja hallinta

Työpaketin tavoitteena on viestiä inspiroivasti ja tehokkaasti, levittää tietoa ekosysteemitilinpidosta kunnille ja helpottaa sen käyttöönottoa osallistamalla suomalaiset kunnat yhteiskehittämiseen. Suomen luontokuntien verkoston tarjoamaa alustaa käytetään laajempaan sitouttamiseen. Suomen luontokuntien verkoston tarjoamaa alustaa käytetään laajempaan sitouttamiseen.

Projektin tulokset

• Kunnallisen ekosysteemitilinpidon laskentamalli ja siihen liittyvä ohjeistus
• Verkkokoulutusvideoita kunnille
• Uusia, pilotoituja ekosysteemitilikarttoja ja -taulukoita pilottikunnille sekä niihin liittyviä teknisiä raportteja 
• Blogi tai muu yleistajuinen artikkeli ekosysteemilaskennan hyödyistä paikallisessa päätöksenteossa
• Englanninkielinen tieteellinen käsikirjoitus vertaisarvioituun tieteelliseen lehteen

Viitteet

• Artmann, M., Kohler, M., Meinel, G., Gan, J., Ioja, I. C. (2019). How smart growth and green infrastructure can mutually support each other—A conceptual framework for compact and green cities. Ecological Indicators, 96, 10-22.
• Bowler, D.E., Buyung-Ali, L.M., Knight, T.M., Pullin, A.S., (2010). A systematic review of evidence for the added benefits to health of exposure to natural environments. BMC Public Health, 10:456. doi:10.1186/1471-2458-10-456.
• Chang, J., Qu, Z., Xu, R., Pan, K., Xu, B., Min, Y., ..., Ge, Y. (2017). Assessing the ecosystem services provided by urban green spaces along urban center-edge gradients. Scientific reports, 7(1), 1-9.
• Costadone L, Lai T-J, Hurskainen P, Kopperoinen L. (2024). Co-creating urban ecosystem accounting: physical and monetary accounts of runoff retention service provided by urban green spaces. Ecosystem Services 65, 101576. doi:10.1016/j.ecoser.2023.101576.
• Enssle F., Kabisch N. (2020). Urban green spaces for the social interaction, health and well-being of older people— An integrated view of urban ecosystem services and socio-environmental justice. Environmental Science & Policy, Volume 109, Pages 36-44. doi:10.1016/j.envsci.2020.04.008.
• Hanssen, F., Barton, D. N., Venter, Z. S., Nowell, M. S., Cimburova, Z. (2021). Utilizing LiDAR data to map tree canopy for urban ecosystem extent and condition accounts in Oslo. Ecological Indicators, 130, 108007.
• Kopperoinen L, Barton DN, Costadone L, Hurskainen P, Kruse M, Lai T-J. (2022). Urban experimental ecosystem accounting pilot in the Nordic cities. Ladattavissa: Nordisk verktygslåda https://pub.norden.org/nord2022-025/
• Kopperoinen, L., Costadone, L., Lai, T-Y., Heikinheimo, V., Hurskainen, P. (2023). Accounting for urban green (WP3). Teoksessa: Hurskainen, P., Salminen, J., Kopperoinen, L., Saikkonen, L., Costadone, L., Lai, T-Y., Lankia, T., Pokki, H., Husa, M., Johansson, A., Jylhä, H., Sorvari, J., Tikkanen, T., Heikinheimo, V. Developing pilot accounts for marine, freshwater and urban ecosystems and packaging materials. 2020-FI-ENVECOPACK Methodological report. PP 44-91. https://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Research_and_development_projects/Projects/Developing_pilot_accounts_for_marine_freshwater_and_urban_ecosystems_and_packaging_materials_ENVECOPACK.
• Kopperoinen, L., Stange, E., Rusch, G., Baró, F., García Blanco, G., Mederly, P. (2015). Integrating nature-based solutions in urban planning. OpenNESS brief no. 03, November 2015.
• Lepczyk, C.A., Aronson, M.F., Evans, K.L., Goddard, M.A., Lerman, S.B., MacIvor, J.S. (2017). Biodiversity in the city: fundamental questions for understanding the ecology of urban green spaces for biodiversity conservation. BioScience, 67(9), 799-807.
• Niemelä, J., Saarela, S-R., Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., Väre, S., Kotze, D.J. 2010. Using the ecosystem services approach for better planning and conservation of urban green spaces: a Finland case study. Biodiversity and Conservation 19(11): 3225-3243.
• Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., Shemeikka, P. (2012). Ecosystem services criteria for sustainable development in urban regions. Journal of Environmental Assessment Policy and Management 14(2): 1250008-1 - 1250008-48. doi: 10.1142/S1464333212500081.
• United Nations ym. (2021). System of Environmental-Economic Accounting—Ecosystem Accounting (SEEA EA). White cover publication, pre-edited text subject to official editing. https://seea.un.org/sites/seea.un.org/files/documents/EA/seea_ea_white_cover_final.pdf.
• Vallecillo, S., Maes, J., Teller, A., Babí Almenar, J., Barredo, J.I., Trombetti, M., Abdul Malak, D., Paracchini, M.L., Carré, A., Addamo, A.M., Czúcz, B., Zulian, G., Marando, F., Erhard, M., Liquete, C., Romao, C., Polce, C., Pardo Valle, A., Jones, A., Zurbaran-Nucci, M., Nocita, M., Vysna, V., Cardoso, A.C., Gervasini, E., Magliozzi, C., Baritz, R., Barbero, M., Andre, V., Kokkoris, I.P, Dimopoulos, P., Kovacevic, V., Gumbert, A. (2022). EU-wide methodology to map and assess ecosystem condition: Towards a common approach consistent with a global statistical standard. Publications Office of the European Union, Luxembourg. doi:10.2760/13048, JRC130782.

Lisätiedot

• Erikoistutkija Leena Kopperoinen (etunimi.sukunimi@syke.fi)
• Tutkija Tin-Yu Lai (etunimi.sukunimi@syke.fi)