Luontopohjaiset ratkaisut osana kaupunkien ilmastokestävyyttä
Ilmastonmuutoksella on merkittävä vaikutukset veden määrään, laatuun ja kausittaiseen vaihteluun kaupungeissa. Se lisää tulva- ja eroosioriskiä kaupunkialueilla. Vedenhallinnan luontopohjaisia ratkaisuja ("aquaNBS"), kuten kosteikkoja, puroja tai hulevesilammikoita, on otettu käyttöön monissa Euroopan kaupungeissa, mutta niiden kykyä hillitä ilmastonmuutosta ja samalla lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta on tutkittu vähän. BiNatUr-projektissa tutkimme luontopohjaisten ratkaisuiden monimuotoisuutta ja sen kytköksiä ekosysteemipalveluihin viidessä Euroopan kaupungissa (Antwerpen, Berliini, Helsinki, Lissabon ja Poznań). Projektin tavoitteena on parantaa luontopohjaisten ratkaisuiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa luonnon monimuotoisuutta huomioivampaan suuntaan. Tutkimuksemme perustuu sosiaalis-ekologis-taloudellisen systeemiajatteluun (SETS) ja se myös kehystää keskeisimmät tutkimuskysymyksemme. Hyödynnämme monitieteellistä ja -menetelmällistä tutkimusotetta.
Luontopohjaisten ratkaisuiden lajistollinen monimuotoisuus ja vedensäätelyn ekosysteemipalvelut
BiNatUr keskittyy neljään kysymykseen: (1) Miten eri sosiaaliset, ekologiset ja teknologiset tekijät vaikuttavat monimuotoisuuteen, (2) miten nämä tekijät vaihtelevat kaupunkien ja alueiden välillä? (3) Miten biologinen monimuotoisuus vaikuttaa vedensäätelyn ekosysteemipalveluihin, ja (4) kuinka suunnitella, rakentaa ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tukevia luontopohjaisia ratkaisuja?
Hankkeemme koostuu viidestä, toisiinsa kytkeytyneestä työpaketista: TP1 kehittää SETS - teoreettista viitekehystä siten että se tukee ja ohjaa tutkimusta muissa työpaketeissa. Lopuksi se tuottaa ohjeistuksia ja suosituksia miten luontopohjaisten ratkaisuiden suunnittelussa ja yllpidossa voidaan huomioida monimuotoisuusarvot. TP2 osallistaa paikallisia toimijoita, tekee asiantuntijahaastatteluita ja analysoi mukana olevien kaupunkien ilmasto- ja biodiversiteettistrategioita ja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osalta. TP3 toteuttaa maisema-analyysejä hyödyntäen olemassa olevaa kaukokartoitus- ja muuta aineistoja, jotta voidaan määrittää valuma-alueen ja lähiympäristön maankäytön vaikutukset luontopohjaisten ratkaisuiden biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin. TP4 arvioi veden kiertokulkua ja kuinka hydrologiset prosessit (valuma-, pohja- ja sadevedet) vaikuttavat luontopohjaisten ratkaisuiden biologiseen lajistoon sekä vedensäätelyyn keräämällä vesinäytteitä tutkimuskohteista (12 luontopohjaista ratkaisua viidessä kaupungissa), valuma-alueen pohjavedestä, sade- ja hanavedestä. TP5 tutkii 12 luontopohjaisen ratkaisun ekologista laatua, tekee lajistotutkimusta (makrofyytit, pohjaeläimet, levät ja piilevät) ja kerää vesinäytteitä stabiloituja isotooppianalyysejä ja eDNA näytteitä varten (TP4). Lisäksi hankkeessamme on koordinoinnin työpaketti.
SETS viitekehys luontopohjaisten ratkaisuiden tutkimukseen. © Kati Vierikko
Osallistaminen ja sidosryhmäyhteistyö
BiNatUr-hanke tekee alusta alkaen läheistä yhteistyötä kaupunkien viranomaisten kanssa. Tutkittavat luontopohjaiset ratkaisut valitaan yhteistyössä kaupunkien kanssa. Lisäksi järjestämme säännöllisesti tilaisuuksia, retkiä ja työpajoja, joihin kutsumme mukaan keskisimpiä toimijoita. Lähtökohtana on, että osallistaminen tapahtuu paikallisesti, toimijoiden omalla äidinkielellä. Hankkeen lopuksi julkaistavat suositukset ja ohjeet luonnon monimuotoisuutta huomioiva suunnittelu luontopohjaisissa ratkaisuissa työstetään yhteistyössä viheralan suunnittelun ammattilaisten kanssa. Kirjoitamme myös hankkeen aikana useamman blogikirjoituksen hankesivustollemme: www.bringingnatureback.com.