Tyrnävän Leppiojan kaksitasouomat. © Pinja Kasvio
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen.
Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on:
- määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksiaveden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen
- kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja
- edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista
Rahoitus ja yhteistyökumppanit
Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, SYKE, LUKE ja Salaojayhdistys.
Työpaketti 1 (MAA2TASO)
Maatalouden luonnonmukainen vesienhallinta ja kaksitasouomien fysikaalis-kemialliset vaikutukset. Vastuuhenkilö: Pasi Valkama (SYKE) ja Kaisa Västilä (SYKE). Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Västilän Aalto-yliopistossa toteutettavan Akatemia-tutkijatohtori-hankkeen kanssa ajalla 1.9.2020-31.8.2023.
Työpaketin tavoitteina on:
- määrittää tulvatasanteiden mahdollisuuksia pidättää salaojakuormitusta sekä perustaa pidemmän aikavälin seurantakohteita määrittämään kaksitasouoman vaikutus uomamorfologiaan ja kuivatustilan säilymiseen
- pilotoida kaksitasouomien hoitoa sekä arvioida hoidon mahdollisuuksia vaikuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormituksen alentamiseen ja samalla uoman monimuotoisuuteen
- koota tieto kaksitasouomien toiminnasta ja täsmentää ohjeistuksia kaksitasouomien suunnitteluun, mitoitukseen ja hoitoon mm. kehittämällä mitoitusta tukeva työkalu
- tuottaa tietoa laajamittaisen luonnonmukaisen peruskuivatuksen ja valuma-aluetason vesienhallinnan vaikutuksista vesien määrään ja laatuun kooltaan tyypillisellä valuma-aluetason vesienhallinnan alueella (3.-4. jakovaiheen valuma-alueet).
Työpaketti 2 (METSÄ2TASO)
Kaksitasouoma metsätalouden/turvealueiden vesiensuojelumenetelmänä. Vastuuhenkilö: Samuli Joensuu (Tapio Oy)
Työpaketin tavoitteina on:
- selvittää, miten kaksitasouoma toimii metsätaloudessa kunnostusojitushankkeen yhteydessä keskittyen siihen, miten tasanteen kasvillisuus kerää kiintoainetta ja ravinteita
- selvittää tulvatasanteen parasta käyttökelpoista rakentamistekniikkaa metsätalouden olosuhteissa ja soveltaa aiemmin muualla saatua kokemusperäistä tietoa kunnostusojitushankkeella suunniteltavan vastaavan rakenteen toteuttamiseen käytännössä
- hankkeella saadun kokemuksen perusteella laatia kuvaus kaksitasouoman soveltamisesta käytännön metsätalouden vesiensuojelurakenteeksi
Työpaketti 3 (BD)
Maatalousuomien biodiversiteetti. Osio A:n vastuuhenkilö: Mikko Tolkkinen (SYKE) ja osio B:n vastuuhenkilö: Mikko Kuussaari (SYKE)
Osio A:n tavoitteena on selvittää:
- Ovatko jo rakennetut kaksitasouomat lisänneet (i) uoman ja (ii) rantavyöhykkeen eliöstön monimuotoisuutta perinteiseen perkaukseen verrattuna?
- Mikä on kaksitasouomien vaikutus uoman ja rantavyöhykkeen keskeisiin ekosysteemin toiminnallisiin prosesseihin?
- Millaiset kaksitasouomat ovat eliöstön monimuotoisuuden ja biologisen tilan kannalta optimaalisimmat?
Osio B:n tavoitteena on selvittää:
- Miten kukkakaistojen perustaminen onnistuu kaksitasouomien kaivamisen yhteydessä (i) uoman tulvatasanteelle, (ii) luiskaan ja (iii) uoman ja pellon väliselle pientareelle?
- Miten pölyttäjähyönteisten (kimalaiset ja päiväperhoset) runsaus kehittyy eri osiin uomaa perustettavilla kukkakaistoilla kolmen ensimmäisen vuoden aikana?
- Miten viljelijät suhtautuvat kukkakaistojen perustamiseen ja mitä mieltä he ovat kenttäkokeessa perustettavista kukkakaistoista?
Työpaketti 4 (VEMALA)
Vesistömallinnuksen kehittäminen maatalouden vesien hallintaan. Vastuuhenkilöt: Inese Huttunen (SYKE) ja Markus Huttunen (SYKE)
Työpaketin tavoitteena on:
- Kehittää VEMALA:a siten, että malli pystyy paremmin arvioimaan uoman virtaaman ajallista vaihtelua nykyisessä ja tulevassa ilmastossa.
- Vedenpidätysalueiden ja kaksitasouomien vaikutusten sisällyttäminen malliin
- Mallin avulla selvittää miten toimivia vedenpidätysalueet ja kaksitasouomat ovat muuttuvassa ilmastossa
- Liitää kaksitasouomien mallinnus osaksi VEMALA:a, niin, että tarkastelut voidaan jatkossa laajentaa kokonaisille vesistöalueille.
Työpaketti 5 (OHJAUS)
Ohjauskeinot, tilatalous ja yhteiskehitys. Vastuuhenkilö: Kauko Koikkalainen (Luke)
Työpaketissa selvitetään seuraavia tutkimuskysymyksiä:
- Mitä tilatason kannattavuuteen liittyviä pullonkauloja ja haasteita on ratkaistava luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiseksi?
- Millaisia yhteistoimintaan liittyviä oikeudellisia, aineellisia ja sosiaalisia kysymyksiä on ratkaistava tuettaessa ojitusyhteisöjen aktivoitumista?
- Miten julkisia tukijärjestelmiä ja lainsäädäntöä tulisi kehittää, jotta ne kannustaisivat tehokkaasti luonnonmukaiseen peruskuivatukseen ja tukisivat sen yhteisöllisiä edellytyksiä?
Työpaketti 6 (KUTI)
Peltojen kuivatustilan arviointimenetelmät. Vastuuhenkilö: Mikko Sane (SYKE).
Työpaketin tavoitteena on:
- selvittää kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuus, mahdollisuudet ja rajoitukset peltojen kuivatustilan/tulvaherkkyyden arvioimiseksi (semi-)automatisoidusti, luoden valmiudet valtakunnalliseen kartoitustyöhön
- eri menetelmiä hyödyntäen tuottaa Perniönjoen pilottialueelta karttapohjainen sovellus kuvaamaan peltojen kuivatustilaa/tulvaherkkyyttä
Sipoon Ritobäckenin kaksitasouomat kesällä 2020. © Pinja Kasvio